Tee
sopimus
tästä
> Created with Sketch.

Sähkön kysynnän rakenne - miksi sähkön hinta vaihtelee rajusti?

Sähköä tarvitaan käytännössä kaikissa kotitalouksissa, yrityksissä ja julkisissa palveluissa. Suuret sähkönkäyttäjät, kuten suurteollisuus, ostavat sähkönsä tyypillisesti tukkumarkkinoilta tai tuottavat sitä itse. Näille toimijoille sähkön hintavaihteluihin reagoiminen on ollut rutiininomaista toimintaa vuosikausia. Sen sijaan pienemmät yritykset, julkinen sektori ja kotitaloudet ostavat sähkönsä vähittäismarkkinoilla toimivilta sähkönmyyjiltä. Sähkönmyyjät ostavat asiakkaidensa kuluttaman sähkön tukkumarkkinoilta.

Julkaistu: 29.7.2022


Sähkömarkkinoiden peruslainalaisuuksista seuraa, että sähkönmyyjät hankkivat sähköä tukkumarkkinoilta sen määrän, jonka sen asiakkaat käyttävät. Ne eivät voi hankkia sitä yhtään enempää tai vähempää. Käytännössä kysyntää vastaava määrä sähköä on hankittava joko tuottamalla se itse, tai ostamalla se tukkumarkkinoilta.


Sähkömarkkinoiden rajun hintavaihtelun olennainen taustasyy on se, että sähkönkäyttäjät käyttävät sähköä usein hinnasta riippumatta. Tähän taas on useita syitä, kuten kiinteähintaiset sähkösopimukset, vanhat kulutustottumukset menneiden vuosien edullisesta sähkönhinnasta johtuen, puutteellinen tietotaito, sekä puutteelliset ja vaikeakäyttöiset palvelut, joilla kulutusta voisi vähentää.


Erityisesti Suomessa sähkön tukkuhinnan vaihteluilla on vain vähän vaikutusta sähkön kysyntään, mikä käy selkeästi ilmi kuvista 1 ja 2. Jos sähkön kysyntä laskisi voimakkaammin tarjontahinnan noustessa, se vaikuttaisi välittömästi ja tehokkaasti sähkön hintaa laskevasti.


Kuva 1: Sähkön kysyntä ja tarjonta Suomessa to 28.7.2022 tunnilla 01-02. Sähkön veroton tukkuhinta on silloin 2,16 e/MWh eli 0,216 snt/kWh. Lähde: Nord Pool.


Sähkön kysyntä ja tarjonta Suomessa_kuva 1_lähde Nord Pool


Kuva 2: Sähkön kysyntä ja tarjonta Suomessa 28.7.2022 tunnilla 10-11. Sähkön veroton tukkuhinta on silloin 261,25 e/MWh eli 26,125 snt/kWh. Lähde: Nord Pool.


Sähkön kysyntä ja tarjonta Suomessa_kuva 2_lähde Nord Pool


Kuva 3: Sähkön kysyntä ja tarjonta Saksassa 28.7.2022 tunnilla 19-20. Sähkön veroton tukkuhinta on silloin 598,94 e/MWh eli 59,894 snt/kWh. Lähde: Nord Pool.


Sähkön kysyntä ja tarjonta Suomessa_kuva 3_lähde Nord Pool


Kun tarkastellaan tilannetta Suomessa matalan kysynnän hetkellä aamuyöllä (kuva 1) ja korkean kysynnän hetkellä aamupäivällä (kuva 2), nähdään, että hinta on noussut sen vuoksi, että kysyntä on kasvanut. Silmämääräisesti katsottuna kysyntä- ja tarjontakäyrä leikkaavat toisensa aamuyöllä vajaan 5000 MW:n kysynnällä, ja aamupäivällä reilun 6000 MW:n kysynnällä.


Myös tarjolla olevan sähkön määrä on kasvanut aamupäivällä verrattuna aamuyöhön. Kaikkein merkillepantavin asia on kuitenkin se, että sähkön kysyntäkäyrä (demand) on hyvin jyrkkä, varsinkin aamupäivällä. Kuten kuvasta 2 nähdään, sähkön kysyntä on ollut käyrien risteyskohdassa eli kyseisellä tunnilla toteutuneessa kysyntä- ja tarjontatilanteessa n. 6100 MW. Jos hinta olisi samalla tunnilla ollut toteutuneen 261,25 e/MWh sijasta ollut 1000 e/MWh, eli 283 % korkeampi, olisi kysyntä laskenut n. 6100 MW:sta n. 5900 MW:iin, eli vain n. 3 %!


Voidaan perustellusti sanoa, että suomalaisille kotitalouksille ja yrityksille joudutaan hankkimaan sähköä hinnalla millä hyvänsä. Näin ei tarvitse eikä kannata antaa asioiden olla. Monessa muussa maassa, kuten Saksassa (kuva 3), sähkömarkkinat toimivat siinä mielessä paremmin, että tukkuhinnan nousu vaikuttaa voimakkaasti kysyntään. Kuten kuvasta 3 nähdään, Saksassa 28.7.2022 sähkönostajat ostivat silmämääräisesti katsottuna sähköä 26000 MW hinnalla 598,94 e/MWh. Mutta jos hinta olisi 1000 e/MWh, eli 40 % korkeampi, sähköä halutaan ostaa enää n. 24000 MW, eli lähes 8 % vähemmän.


Sähkönostajien reaktio nouseviin hintoihin on paljon voimakkaampi Saksassa kuin Suomessa. Teknisemmin kuvattuna, sähkön kysyntäkäyrä on paljon loivempi.

quote

Kuluttajille tulee tarjota neuvontaa sekä helppokäyttöisiä palveluita, joiden avulla voidaan ohjata kulutusta automaattisesti kalliilta tunneilta halvemmille.

Mitä tämä tarkoittaa sähkön kuluttajien kannalta

Kuten kuvista nähdään, Suomen sähkömarkkinoilla kaivataan kipeästi sähkön kysynnän hintajoustoa. Tämä voidaan saavuttaa mm. siten, että sähkönmyyjät tarjoavat sopimuksia, joiden avulla asiakkaat voivat kulutustaan muuttamalla saada halvempaa sähköä.


Tämän lisäksi kuluttajille tulee tarjota neuvontaa sekä helppokäyttöisiä palveluita, joiden avulla voidaan ohjata kulutusta automaattisesti kalliilta tunneilta halvemmille. Nyt on korkea aika osallistaa sähkönkuluttajat markkinoille, ja näiden kannattaa oman etunsa vuoksi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota sähkönkulutukseensa.

quote

Pitkällä tähtäimellä paras keino hintojen kurissa pitämiseen on sähkönkäyttäjien aktivointi ja hintajouston lisääminen tuotteita ja palveluita kehittämällä.

Mitä tämä tarkoittaa sähkömarkkinoiden sääntelyn näkökulmasta

Energiakriisin myötä eri puolilla Eurooppaa on virinnyt keskustelua siitä, miten kuluttajia voidaan auttaa selviämään kasvavista energiakustannuksista. Ratkaisut ovat olleet moninaisia, lähtien esimerkiksi Ruotsin suorista valtionavuista kotitalouksille, päätyen Britanniassa jo pitkään käytössä olleeseen vähittäismyyntihintojen sääntelyyn. Koska sähkön hinta määräytyy pääosin tukkumarkkinoilla, olisi vähittäismarkkinoiden kansallinen epäsymmetrinen sääntely pitkällä aikavälillä kustannuksia nostava ja kilpailua vähentävä tekijä.


27.7.2022 A-studiossa nostettiin keskusteluun tukkumarkkinoiden maksimihinnan rajoittaminen kansallisen sääntelyn kautta. Kuten yo. kysyntä- ja tarjontakäyristä nähdään, kyse olisi tukkumarkkinoiden (spot-markkinoiden) tarjontahinnan maksimin pudottamisesta 4000 e/MWh:sta alemmas. Tällä toimenpiteellä ei historiallisen tiedon perusteella olisi juurikaan vaikutusta tukkuhinta- ja siten vähittäishintatasoon, koska tukkuhinnat eivät ole Suomessa koskaan maksaneet teoreettista maksimihintaa. Paljon oleellisempi vaikutus on aktiivisemmalla hintajoustolla, eli sillä, että kuluttajat vähentäisivät sähkönkäyttöä huippukulutustuntien aikana jo paljon matalammalla hintatasolla kuin teoreettisella maksimihinnalla. Tämä voidaan saavuttaa parhaimmillaan ilman mitään sääntelytoimenpiteitä. Kuka tahansa voi päättää käyttää sähköä vähemmän kenenkään estämättä. Sähkömarkkinoiden peruslähtökohdista seuraa, että tuottajien on vähennettävä tällöin tuotantoa, mistä seuraa sähköntuottajien kovempi keskinäinen kilpailu.


Pitkällä tähtäimellä paras keino hintojen kurissa pitämiseen on sähkönkäyttäjien aktivointi ja hintajouston lisääminen tuotteita ja palveluita kehittämällä. Jos energiakriisiä yritetään ratkaista vain tuotantoa lisäämällä, on lopputuloksena kalliimpi energia, kuin sekä tuotannon lisäämisen että kulutuksen järkeistämisen kautta voidaan saavuttaa.

Juha Keski-Karhu

Väreen toimitusjohtaja Juha Keski-Karhu tuntee tarkasti Suomen ja pohjoismaisten sähkömarkkinoiden taustat ja toiminnan jo hyvin pitkältä ajalta. Hän on uudistanut energia-alaa rakentamalla energiamarkkinoille salkunhallintaliiketoiminnan sekä hyödyntämällä sähkökaupassa dataa ja kehittynyttä analytiikkaa uudella tavalla. Keski-Karhu on ollut perustamassa energiansäästöpalveluihin ja sähkönmyyntiin erikoistunutta Värettä ja johtanut yritystä vuodesta 2019 lähtien.


Väre Oy, Juha Keski-Karhu, toimitusjohtaja, p. +358 447 237 150, juha.keski-karhu(at)vare.fi

Lue lisää aiheesta

Sähkön hintaan vaikuttavat sekä kysyntä että tarjonta, osa 1

Väreen artikkelisarjassa avataan syitä sähkön hintojen rajuun kallistumisee...

Lue lisää

Energiakriisi, konkurssit ja windfall - mitä sähköyhtiöille tapahtuu?

Energiakriisi ravistelee maailmaa - mitä tästä on hyvä tietää? Ajankohtaist...

Lue lisää

Energian hinnannousu on ollut nähtävissä jo vuosia

"Finanssikriisin aikoihin verrattavissa oleva energian hinnannousu ei kuite...

Lue lisää