Väre ja Tampereen Energia yhdistävät voimansa sähkön vähittäismyynnissä – 100 000 sähkösopimusta siirtymässä Väreelle. Lue tiedote.
Sähköauton
lataus
Sähköautojen ja -autoilijoiden määrä on nopeassa kasvussa . Väre tarjoaa sähköauton latausratkaisut asunto-osakeyhtiöille, yrityksille ja julkiseen lataukseen. Tältä sivulta löydät yleistietoa sähköautoilusta.
Näin sähköautoja ladataan
Sähköautojen käyttämä energia liikkuu sähköverkossa vaihtosähkönä, ja se pitää muuttaa laturissa akulle sopivaksi tasasähköksi. Kaikissa sähköautoissa on sisäinen laturi, jolla akkua ladataan hitailla ja keskisuurilla tehoilla. Pikalatauksessa käytetään latausasemassa olevaa suuritehoista laturia.
Latausaikaan vaikuttavat tärkeimpinä latauspisteen tai auton sisäisen laturin teho ja akun koko. Pikalatauksessa tehoa säätää akuston elektroniikka, jolloin teho riippuu myös varausasteesta ja ulkolämpötiloista. Saman akun lataus voi ääritapauksessa viedä hidaslaturissa kolme vuorokautta ja pikalaturissa vain puolisen tuntia.
Sähkömopoja ja muita kevyitä ajoneuvoja ladataan ajoneuvoon kiinteästi liitetyllä latausjohdolla tavallisesta pistorasiasta. Tämä lataustapa ei ole käytössä sähköautoissa tai lataushybrideissä.
Sähköautoa ladataan pistorasiasta latausjohdolla, jonka autonpuoleisessa päässä on sähköauton lataamiseen suunniteltu Tyypin 2 latausliitin. Latausteho on kaapelista ja pistorasiasta riippuen 1,3–3,6 kilowattia. Yleisesti käytetyt termit ovat hidaslataus ja tilapäislataus. Vaihtosähkö muutetaan tasasähköksi auton sisäisessä laturissa.
Latauskaapelin molemmissa päissä on sähköautojen lataamiseen suunniteltu Tyypin 2 latausliitin tai latausjohto on kiinteästi latausasemassa kiinni. Latausteho on 3,6–22 kilowattia riippuen latauslaitteen ja auton sisäisen laturin maksimitehosta. Tyypin 2 liittimet mahdollistavat sähkön lisäksi myös datan siirtämisen latauslaitteen ja auton välillä.
Pikalatauksessa auton sisäinen laturi ohitetaan ja latausasema syöttää tasasähköä (DC) suoraan auton akkuun. Pikalatureissa latauskaapeli on aina kiinteästi latausasemassa. DC-latauslaitteiden tehohaarukka on julkisessa latauksessa 25–350 kilowattia. Uudet perheautot yltävät yli 100 kilowatin huipputehoihin ja edustusautoissa lähestytään 300 kilowattia.
Perinteinen pistorasia toimii latausenergian lähteenä niissä tapauksissa kun parempaa ei ole tarjolla. Vanha, kevytrakenteinen ja vikavirtasuojaamaton pistorasia voi olla jopa vaarallinen, mutta uusi, tukeva ja vikavirtasuojattu ajaa asiansa. Sähköautojen latausjohdot on Suomessa yleensä rajoitettu turvallisuussyistä 8 ampeerin virtaan eli 1,8 kilowatin tehoon.
Sähköautojen lataamiseen suunniteltu Tyypin 2 latausliitin kestää korkeampia tehoja, ja välittää myös dataa auton ja latauslaitteen välillä. Liitin on suunniteltu kolmivaiheisen vaihtosähkön siirtämiseen, mutta jotkin autot saattavat ottaa virtaa vain yhdeltä tai kahdelta vaiheelta. Uutta latausjohtoa hankkiessa pitää tarkistaa autolle sopiva vaiheiden määrä ja maksimivirta.
Pikalatauksen DC-kaapeli on aina kiinteästi latauslaitteessa. Uusia sähköautoja voi lähes aina pikaladata ja melkein kaikissa tapauksissa nimenomaan tällä CCS-latausliittimellä. Lataushybrideissä pikalataus on harvinainen varuste. Julkisessa latauksessa latausasemalta edellytetään CCS-liittimiä, mutta niiden rinnalla voi olla myös vanhempi, pyöreä CHAdeMO-liitin.
Lataus
omakotitalossa
Latauslaitteen asennus omakotitaloon onnistuu yleensä kohtuullisella vaivalla. Tarvitaan vapaa sulakelähtö ja riittävästi vapaana olevaa sähkökapasiteettia. Sähkön saa yleensä riittämään ainakin ajoittamalla lataamisen yöaikaan. Latauslaitteen valintaan kannattaa keskittyä hieman, jotta saadaan halutut ominaisuudet.
Kotilaturin valinta
Ammattilaisen asentama Tyypin 2 latausasema tuo helppoutta ja mielenrauhaa kotilataamiseen. Tekniset vaatimukset kotilatauksessa ovat matalammat kuin julkisessa latauksessa ja vaikkapa taloyhtiöiden latausjärjestelmissä, joten latauslaitteiden hinnatkin ovat kohtuulliset.
Hyvin valittu latauslaite kestää käytössä useammankin auton vaihdon ajan. Lataustehoa, älyominaisuuksia, laitteen sijoittelua ja kaapelin pituutta valitessa kannattaa ajatella valmiiksi sen seuraavan sähköauton ja kakkosautonkin tarpeita.
Mikä on talon pääsulakkeen koko? Yleisin koko on 3x25 A, ja moni sähköauto voi ladata 3x16 A:n virralla. Latausteho olisi siinä tapauksessa 65 prosenttia koko talon saamasta sähkötehosta. Jos kapasiteetti on tiukoilla, ratkaisuksi voi miettiä latauksen huipputehon pienentämistä, dynaamista kuormanhallintaa tai pääsulakkeen korotusta. Sulakkeen korotuksen kustannus vaihtelee paljon sähköverkkoyhtiöiden välillä.
Sulake suojaa sähkölaitteita, vikavirtasuoja suojelee ihmisiä. Latauslaitteen asennuksessa vikavirtasuojaus on äärimmäisen tärkeä asia. Useimmissa kotilatureissa on sisäänrakennettu tasavirtavuotojen tunnistus, jolloin sähkönsyöttöön riittää kohtuuhintainen A-tyypin vikavirtasuoja. Halvimmista latauslaitteista suojaus voi puuttua kokonaan, jolloin tarvitaan kallis B-tyypin vikavirtasuoja. Myynnissä on myös laitteita, joissa on täydellinen suojaus sisäänrakennettuna.
Kotilatauslaitteet jakaantuvat karkeasti tavallisiin ja älylatureihin. Älylaturi voi tuoda etäkäyttöön, latauksen ajastuksiin, tilastointiin, tehon säätöön ja dynaamiseen kuormanhallintaan liittyviä ominaisuuksia. Ohjelmistopäivitysten kautta älylaturiin voi myöhemmin tulla aivan uusia ominaisuuksia, kuten pörssisähköohjausta ja kysyntäjouston mahdollisuuden.
Latauslaitteen ominaisuudet tulee helposti mietittyä oman auton ominaisuuksien kautta, mutta tulevaisuuteen ja poikkeuksiin on hyvä varautua. Lataushybridillä ajavan kannattaa hankkia heti kolmivaihelataus, ja älykkäällä latauslaitteella voi paikata jonkin muun auton älyominaisuuksien puutteen.
