Väre ja Tampereen Energia yhdistävät voimansa sähkön vähittäismyynnissä – 100 000 sähkösopimusta siirtymässä Väreelle. Lue tiedote.
Tuulivoiman vaikutus sähkön hintaan
Tuulivoima on tällä hetkellä halvin sähköntuotantomuoto Suomessa ja sitä rakennetaan vauhdilla lisää. Tuulivoima tulee olemaan suurin sähköntuotantomuoto Suomessa 2030-luvulle mennessä. Viime vuonna Suomen sähkönkulutuksesta 14 % katettiin tuulivoiman avulla.
Tuulivoima on tällä hetkellä halvin sähköntuotantomuoto Suomessa ja tuulivoimaloita rakennetaankin vauhdilla lisää. Valmistumisen jälkeen tuulivoimalan muuttuva tuotantokustannus on periaatteessa nolla euroa per megawattitunti (MWh), eli tuulituotantoa kannattaa tarjota sähkömarkkinoille aina kun se on mahdollista.
Vuonna 2022 Suomen kaikesta sähkönkulutuksesta katettiin tuulivoimalla jo 14 prosenttia. Vuoden alussa tuulivoimakapasiteettia oli Suomessa noin 3000 megawattia ja vuoden loppuun mennessä kapasiteetti oli kasvanut jo yli 5000 megawattiin. Kasvua tapahtui siis yli 70 prosenttia! Rakenteilla olevien hankkeiden mukaan kapasiteetti kasvaa noin 1300 MW vuonna 2023 ja samaa tahtia myös sitä seuraavina vuosina. Näin ollen 2025 vuoden lopussa tuulivoimakapasiteettia tulee olemaan jo noin 9000 megawattia. Fingridin mukaan kantaverkkoon liittymiskyselyjä on kuitenkin tälläkin hetkellä huomattavan paljon ja tuulivoimakapasiteetti voi kasvaa vielä enemmänkin kuin mitä nyt rakenteilla olevien hankkeiden perusteella on laskettu. Fingridin arvion mukaan Suomen tuulivoimakapasiteetti voi kasvaa 20 000 megawattiin 2030 luvulle mennessä.
Suomen oman tuulivoimatuotannon lisäksi sähkön hintaan Suomessa vaikuttaa myös naapurimaiden ja koko Euroopan tuotantotilanne. Saksassa tuulivoimakapasiteetti kasvoi vauhdilla jo 2000-luvun alusta lähtien ja Ruotsissakin 2010-luvulla. Länsi-Euroopan sähkön hinnat lasketaan päivittäin samalla algoritmilla ja siirtoyhteyksien vahvistumisen myötä myös mm. Saksan tuulivoiman tuotantotilanne vaikuttaa hintaan huomattavasti Suomessakin. Kun tuulivoimaa on Saksassa tarjolla vähän, sinne viedään sähköä paljon Pohjoismaista, mikä nostaa Pohjoismaiden hintaa. Toisaalta taas on tilanteita, jolloin sää on Pohjoismaissa tyyni, mutta Saksassa tuulivoimaa on hyvin tarjolla. Sähkö voi silloin virrata Saksasta Pohjoismaiden suuntaan, mikä laskee hintaa Suomessakin.
Sähkömarkkinoilla hinta muodostetaan jokaiselle tunnille sähköntuottajien tuotantotarjousten ja sähkönmyyjien ja muiden suurien sähkön ostajien, kuten teollisuuslaitosten, ostotarjousten perusteella. Näistä tarjouksista muodostetaan päivittäin jokaiselle tunnille kulutus- ja tuotantokäyrät, joiden leikkauspisteestä saadaan tunnille sähkön hinta. Kaikki sähköntuottajat, jotka olivat asettaneet tarjouksensa halvemmaksi kuin leikkauspisteen hinta, tai täsmälleen leikkauspisteeseen, saavat tarjouksensa läpi ja tuotannosta maksetaan leikkauspisteen mukainen sähkön hinta, vaikka olisikin ollut tarjouksen mukaan valmis tuottamaan sähkön tätä halvemmallakin. Tuulivoiman ”polttoaineena” on tuuli, joten sen tuotantokustannus on periaatteessa 0 €/MWh. Tämän vuoksi tuulivoimantuottajan kannattaa usein tarjota tuulituotannot sähkömarkkinoille nollahintaan, jotta varmistetaan tuotantotarjousten läpimeno markkinalla. Mikäli kulutus on suurta, tai muuta halpaa tuotantoa on tarjottu markkinoilla vähän, käyrät leikkaavat todennäköisesti korkeamman hinnan kohdassa ja tuulivoimatuottajakin saa katetta tuotannolleen.
Kuvissa alapuolelle on esitetty kahden eri ajankohdan kulutus- ja tuotantokäyrät Suomen pörssisähkön hinnanmuodostuksesta. Ensimmäisessä kuvassa nähdään, että tuotantotarjouksia on jätetty yli 2000 MWh edestä 0 €/MWh hinnalla tai sen alle. Tuulivoimatuottajien tarjoukset ovat käytännössä tällä alueella. Negatiivisella hinnalla annetut tarjoukset ovat todennäköisesti suuria voimalaitoksia, joita ei ole kannattavaa pysäyttää lyhyiksi ajoiksi, esim. ydinvoimalaitoksia. Ensimmäisen kuvan käyristä siis nähdään, että tuulivoimaa ja muuta halpaa tuotantoa on tarjolla runsaasti suhteessa kulutukseen. Kulutuskäyrä leikkaa tuotantokäyrän nollan tuntumassa ja kyseisen tunnin pörssisähkön hinta oli 0,01 snt/kWh (alv. 0 %).
Toisessa kuvassa nähdään, että käyrät leikkaavat huomattavasti jyrkemmässä kohtaa ja kyseisen tunnin sähkön hinta olikin lähes 50 snt/kWh (alv. 0 %). Voidaan kuitenkin havaita, että tuollakin tunnilla on jätetty tuotantotarjouksia 0 €/MWh hinnalla ja sen allekin, mutta ei niin paljon kuin ensimmäisen kuvan tilanteessa. Toisen kuvan tilanteessa tuulivoimaa on ollut tarjolla huomattavasti vähemmän kuin ensimmäisen kuvan ajankohtana. Mikäli kuitenkin kulutus olisi toisen kuvan tilanteessakin ollut alhaisempi, ja käyrät olisivat leikanneet 0 €/MWh alueen tuntumassa, olisi tunnin sähkön hinnaksi muodostunut leikkauspisteen mukainen hinta. Näin ollen kalliiden tuotantomuotojen tarjoukset eivät olisi menneet markkinalla läpi eikä niillä olisi tuotettu sähköä tuona ajankohtana.
Tuulivoiman lisääntyminen alentaa sähkön hintaa nykyisestä tasosta vuositasolla, mutta lisää myös sähkön hintavaihtelua päivä- ja tuntitasolla.
Tuulivoima on tällä hetkellä halvin tuotantomuoto rakentaa Suomessa ja Pohjoismaissa ja sen osuus sähköntuotannosta kasvaa vauhdilla. Vuositasolla tuulivoimasta tulee suurin sähköntuotantomuoto Suomessa 2030-luvulle mennessä. Tuulivoima syrjäyttää käytännössä kalliimpia sähköntuotantomuotoja ja tuulisena aikana sähkön hinta tulee olemaan edullinen. Toisaalta vähätuulisena aikana sähköä joudutaan tuottamaan muilla tuotantomuodoilla, jolloin hintakin on korkeampi. Näin ollen tuulivoiman lisääntyminen alentaa sähkön hintaa nykyisestä tasosta vuositasolla, mutta toisaalta myös lisää sähkön hinnan vaihtelua päivä- ja tuntitasolla ja myös tulevaisuudessa nähdään todennäköisesti ajoittain korkeita sähkön hintoja. Tuulivoiman rinnalle tarvitaankin ratkaisuja kulutuksen joustoon ja ohjaukseen, jotta saadaan hyödynnettyä tuulisen ajan halpojen hintojen jakso ja toisaalta madallettua kulutusta vähätuulisena aikana, ja näin rajoitettua hinnan nousua.
Santerilla on energia-alan kokemusta niin myynnistä, hankinnasta kuin tuotekehitystehtävistä. Santeri toimii Väreellä salkunhoitajana. Hän on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja erittäin taitava Excelin pyörittäjä, suoranainen Excel-velho! Hän on aina valmis auttamaan työkavereitaan ja häneltä löytyykin vastaus lähes jokaiseen mieltä askarruttavaan kysymykseen. Vapaa-ajalla hän saa energiaa monipuolisesta urheilusta, grillailusta sekä kahvi- ja oluthifistelystä.
