Tee
sopimus
tästä
> Created with Sketch.
Icon/Warning Created with Sketch.

Asiakaspalvelumme on ruuhkautunut. Sopimuksesi tiedot löydät Väppi-sovelluksesta ja verkkokauppamme palvelee normaalisti. Lisätietoja

Kannattaako sähkösopimus tehdä kesällä?

Keskustelupalstoilla määräaikaisten sähkösopimusten hintaan liittyen nousee säännöllisesti esiin vanha kansanviisaus, että kesällä tehtäisiin yleensä halvimmat sähkösopimukset.


Väreen tutkimuksessa selvitettiin Energiaviraston tilastoja hyödyntäen miten uusien määräaikaisten sähkösopimusten hinnat ovat vaihdelleet kuukausittain.

Julkaistu: 26.8.2022



Energiamarkkinoita, päästöjen vähentämistä, energiatehokkuutta sekä uusiutuvan energian käyttöä valvova ja edistävä Energiavirasto kerää sähkön vähittäismyyntiyhtiöiltä tietoja sähkön markkinahinnoista. Näiden pohjalta viraston ylläpitämä hintatietojärjestelmä muodostaa tilastoja sähkösopimusten hinnoista tyyppikäyttäjittäin. Hintatilastoissa tyyppikäyttäjälle on valittu kiinteä vuosikulutus, esimerkiksi sähkölämmitteisillä omakotitaloilla 20 000 kWh ja saunattomilla kerrostalohuoneistoilla 2 000 kWh ja sähköyhtiöiden ilmoittama kuukausimaksu on pilkottu kulutusta vastaavaan energian hintaan. Kuvassa 1 on piirretty uusien kahden vuoden määräaikaisten sähkösopimusten keskihinnat vuodesta 2006 lähtien. Tilastosta puuttuu sähkön hintatiedot vuodelta 2020. Väreen keräämien tietojen mukaan kyseinen vuosi oli sähkön hinnan osalta poikkeuksellisen edullinen. 

Kuva 1: Uusien määräaikaisten sähkösopimusten keskihinnat 2006-2022 Energiaviraston tilastojen mukaan. 

Energiaviraston hintatilasto



Alkuvuodesta 2021 määräaikaisten sähkösopimusten hinnassa palattiin normaalimmalle tasolle, mutta sen jälkeen energian hinta on lähtenyt ennennäkemättömälle laukalle. Kuvasta 1 nähdään jo silmämääräisesti, että ainakin toistaiseksi vuoden 2022 aikana halvimmat sähkösopimukset on tehty tammikuussa, ja nykyistä parempi hetki tehdä sähkösopimus olisi ollut edellisessä kuussa. Vuoden halvin tavallinen määräaikainen sähkösopimus on tehty Väreen sivuilla 21.1.2022 hintaan 11,96 snt/kWh. Halvin Välkky-sopimus, jossa hinta on tavallista määräaikaista matalampi tehtiin heti julkaisun yhteydessä maaliskuussa hintaan 9,51 snt/kWh.  Siksi rajasimme tutkimuksessamme aineiston vuosiin 2006-2020.

Kuvassa 2 on piirretty uusien kahden vuoden määräaikaisten sähkösopimusten hintojen jakauma omakotitalossa sopimuksen tekokuukauden mukaan vuosina 2006-2020. Paksu katkoviiva kuvaa koko aineiston hintajakaumaa ilman erittelyä tekokuukauden mukaan. Kuvasta erottuu kaksi sinertävää huippua, jotka kuvaavat loppuvuoden kuukausia.   

Kuva 2: Määräaikaisten sähkösopimusten hintojen jakauma tekokuukauden mukaan vuosina 2006-2020

Määräaikaisten sähkösopimusten hintojen jakauma kuukausittain

Ovatko erot merkittäviä?


Me Väreellä uskomme, että sähkösopimusten vähittäismarkkinahinnat muodostuvat paljon monimutkaisemman prosessin kautta kuin että talvi on kallis, kesä on halpa. Siksi aloimme tutkia tätä asiaa tilastollisesti. Näkemyksemme mukaan sähkösopimusten hintaan vaikuttaa nimittäin erityisesti odotukset päästöoikeuksien ja fossiilisten polttoaineiden hinnasta sekä halvan norjalaisen vesivoiman saatavuudesta. Euroopassa on yhteiset sähkömarkkinat, joilla hinta muodostuu tuotannon ja kulutuksen lisäksi rajat ylittävästä siirrosta. Vaikka Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on yleisesti Euroopan halvin hintataso sähkössä, esimerkiksi Saksan ja Tanskan hintataso säteilee kuitenkin tänne pohjolaan asti.

Kuvassa 3 on esitetty uusien kahden vuoden määräaikaisten sähkösopimusten keskihintojen keskiarvo sopimuksen tekokuukauden mukaan. Jo silmämääräisesti nähdään, että erot eivät ole kovin suuria. Suoritimme varianssianalyysin (analysis of variance, ANOVA) ja totesimme, että havaitut erot sopimuksen tekokuukausien välillä uusien määräaikaisten sähkösopimusten keskihinnoissa selittyvät mitä todennäköisimmin sattumalla. Toteamme myytin murretuksi ja pidämme hyvin epätodennäköisenä että pitkässä juoksussa halvin sähkösopimus tehtäisiin aina kesä-heinäkuussa. Siksi emme voi suositella asiakkaille kesän odottamista takuuna halvasta sähkön hinnasta.

Historiallisesti tuo graafisessa tarkastelussa ilmennyt mahdollinen hyöty olisi ollut sähkölämmittäjällä kesäkuussa tehdyllä sopimuksella keskimäärin enintään 0,1 snt/kWh verrattuna joulukuussa tehtyyn sopimukseen. Sähkösopimuksen teon ajoittamisella säästetty ero on vähemmän kuin mitä eri sähköyhtiöiden tarjoukset heiluvat yleensä yksittäisen kuukauden aikana. Vuositasolla tuo sopimuksen ajoittamisesta saavutettu säästö olisi ollut sähkölämmitteisessä omakotitalossa noin 20 euroa. 


Kuva 3: Määräaikaisten sähkösopimusten keskihinnat sopimuksen tekokuukauden mukaan vuosina 2006-2020.

Määräaikaisten sähkösopimusten keskihinnat

Mistä väärinkäsitys voi johtua?



Luulemme, että tässä on kyseessä sekaannus sähkön pörssihinnan ja määräaikaisten sopimusten kiinteän hinnan välillä. Kuvassa 4 on piirretty pörssisähkön keskihinnat kuukausittain vuosina 2006-2020. Hinnat on raportoitu käyttäen nykyistä, vuonna 2013 voimaan tullutta arvonlisäveroprosenttia. Tätä ennen arvonlisäveroa maksettiin 22 % vuoteen 2010 asti, ja siitä eteenpäin 23 %.

Tyypillisesti pörssisähkön hinta vaihtelee vuodenajan mukaan ja on halvimmillaan loppukeväästä kun lumet sulavat ja vesialtaat täyttyvät. Runsaslumisen talven jälkeen voi käydä jopa niin, että vesivoimaa joudutaan juoksuttamaan miinusmerkkiseen pörssihintaan altaiden tulvimisen välttämiseksi. 

Kuva 4:
Pörssisähkön verolliset keskihinnat vuosina 2006-2020 nykyisen 24 % arvonlisäveron mukaan.  

Pörssisähkön keskihinta 2006-2020. Sähkö on ollut halvinta loppukeväästä.

Määräaikaisia sähkösopimuksia ei kuitenkaan hinnoitella sähkön pörssihinnan perusteella vaan tulevia pörssihintoja ennustavien johdannaishintojen mukaan. Sopimuksen tekohetkellä sähköyhtiösi ostaa arvioitua kulutusta vastaavan määrän sähköä kiinteään hintaan johdannaismarkkinoilta. Tätä kutsutaan sähkön hankinnan suojaamiseksi tulevien pörssisähkön hinnanmuutosten varalta.

Kuten kuvasta 5 nähdään, sopimuksen tekohetkestä riippumatta kahden vuoden määrääaikaiseen sähkösopimukseen kuuluu aina kaksi kesää ja kaksi talvea. Sähköä siis ostetaan aina kahta kesää ja kahta talvea vastaavien johdannaishintojen mukaan. Siksi on luonnollista, että määräaikaisten sähkösopimusten hinnat eivät juuri vaihtele tekohetken vuodenajan mukaan.

Kuva 5: Sopimusjaksot eri vuodenaikaan tehdyille kahden vuoden määräaikaisille sähkösopimuksille

Palkkeja jotka kuvaavat eri vuodenaikoihin tehtyjä määräaikaisia sähkösopimuksia. Sopimusten keston ollessa sama, ei ole väliä mihin vuodenaikaan sopimuksen tekee.




Lisätietoja


Tämä on ensimmäinen kirjoitus sarjassa Sähkömarkkinoiden myytit, jossa pyrimme vastaamaan dataan perustuen yleisiin sähkön käyttöön, sähkösopimuksiin ja sähkömarkkinoihin liittyviin kysymyksiin ja olettamiin. Yksityiskohtaisempi kuvaus tehdyistä rajauksista ja käytetyistä menetelmistä sekä datasta löytyy tästä linkistä. 

Sami Kohvakka, Growth Data Analyst


Väreellä Sami toimii analyytikkona keräämässä, prosessoimassa ja esittämässä aineistoja tiedolla johtamisen tueksi. Rahoituksen ja liiketoiminta-analytiikan maisteri Sami harrastaa agilityä ja opiskelee tietotekniikan diplomi-insinööriksi syventääkseen ymmärrystään tietojärjestelmistä, liiketoimintaprosessien digitaalisesta murroksesta ja turvallisesta tietojen käsittelystä.

Kirjasuositus: Incerto-kokoelma Nassim Nicholas Talebilta.

Lisää aiheesta

Arvonlisäveron alennus alentaa Väreen sähkösopimusten loppusummaa

Väre vie arvonlisäveron sähkölaskuille kulloinkin voimassaolevan verokannan...

Lue lisää

Tukkusähkön hinta jatkuu ennätyskalliina

Väre muistuttaa sähkönsäästön ja kulutushuippujen välttämisen tärkeydestä.

Lue lisää

Sähkön hintaan vaikuttavat sekä kysyntä että tarjonta, osa 2

Artikkelisarjan toisessa osassa pureudutaan sähkön kysynnän rakenteeseen.

Lue lisää