Väre ja Tampereen Energia yhdistävät voimansa sähkön vähittäismyynnissä – 100 000 sähkösopimusta siirtymässä Väreelle. Lue tiedote.
Kannattaako sähkösopimus tehdä kesällä?
Keskustelupalstoilla määräaikaisten sähkösopimusten hintaan liittyen nousee säännöllisesti esiin vanha kansanviisaus, että kesällä tehtäisiin yleensä halvimmat sähkösopimukset.
Väreen tutkimuksessa selvitettiin Energiaviraston tilastoja hyödyntäen miten uusien määräaikaisten sähkösopimusten hinnat ovat vaihdelleet kuukausittain.
Julkaistu: 26.8.2022
Energiamarkkinoita, päästöjen vähentämistä, energiatehokkuutta sekä uusiutuvan energian käyttöä valvova ja edistävä Energiavirasto kerää sähkön vähittäismyyntiyhtiöiltä tietoja sähkön markkinahinnoista. Näiden pohjalta viraston ylläpitämä hintatietojärjestelmä muodostaa tilastoja sähkösopimusten hinnoista tyyppikäyttäjittäin. Hintatilastoissa tyyppikäyttäjälle on valittu kiinteä vuosikulutus, esimerkiksi sähkölämmitteisillä omakotitaloilla 20 000 kWh ja saunattomilla kerrostalohuoneistoilla 2 000 kWh ja sähköyhtiöiden ilmoittama kuukausimaksu on pilkottu kulutusta vastaavaan energian hintaan. Kuvassa 1 on piirretty uusien kahden vuoden määräaikaisten sähkösopimusten keskihinnat vuodesta 2006 lähtien. Tilastosta puuttuu sähkön hintatiedot vuodelta 2020. Väreen keräämien tietojen mukaan kyseinen vuosi oli sähkön hinnan osalta poikkeuksellisen edullinen.
Kuva 1: Uusien määräaikaisten sähkösopimusten keskihinnat 2006-2022 Energiaviraston tilastojen mukaan.
Kuva 3: Määräaikaisten sähkösopimusten keskihinnat sopimuksen tekokuukauden mukaan vuosina 2006-2020.
Luulemme, että tässä on kyseessä sekaannus sähkön pörssihinnan ja määräaikaisten sopimusten kiinteän hinnan välillä. Kuvassa 4 on piirretty pörssisähkön keskihinnat kuukausittain vuosina 2006-2020. Hinnat on raportoitu käyttäen nykyistä, vuonna 2013 voimaan tullutta arvonlisäveroprosenttia. Tätä ennen arvonlisäveroa maksettiin 22 % vuoteen 2010 asti, ja siitä eteenpäin 23 %.
Tyypillisesti pörssisähkön hinta vaihtelee vuodenajan mukaan ja on halvimmillaan loppukeväästä kun lumet sulavat ja vesialtaat täyttyvät. Runsaslumisen talven jälkeen voi käydä jopa niin, että vesivoimaa joudutaan juoksuttamaan miinusmerkkiseen pörssihintaan altaiden tulvimisen välttämiseksi.
Kuva 4: Pörssisähkön verolliset keskihinnat vuosina 2006-2020 nykyisen 24 % arvonlisäveron mukaan.
Määräaikaisia sähkösopimuksia ei kuitenkaan hinnoitella sähkön pörssihinnan perusteella vaan tulevia pörssihintoja ennustavien johdannaishintojen mukaan. Sopimuksen tekohetkellä sähköyhtiösi ostaa arvioitua kulutusta vastaavan määrän sähköä kiinteään hintaan johdannaismarkkinoilta. Tätä kutsutaan sähkön hankinnan suojaamiseksi tulevien pörssisähkön hinnanmuutosten varalta.
Kuten kuvasta 5 nähdään, sopimuksen tekohetkestä riippumatta kahden vuoden määrääaikaiseen sähkösopimukseen kuuluu aina kaksi kesää ja kaksi talvea. Sähköä siis ostetaan aina kahta kesää ja kahta talvea vastaavien johdannaishintojen mukaan. Siksi on luonnollista, että määräaikaisten sähkösopimusten hinnat eivät juuri vaihtele tekohetken vuodenajan mukaan.
Kuva 5: Sopimusjaksot eri vuodenaikaan tehdyille kahden vuoden määräaikaisille sähkösopimuksille
Tämä on ensimmäinen kirjoitus sarjassa Sähkömarkkinoiden myytit, jossa pyrimme vastaamaan dataan perustuen yleisiin sähkön käyttöön, sähkösopimuksiin ja sähkömarkkinoihin liittyviin kysymyksiin ja olettamiin. Yksityiskohtaisempi kuvaus tehdyistä rajauksista ja käytetyistä menetelmistä sekä datasta löytyy tästä linkistä.
Tämä on ensimmäinen kirjoitus sarjassa Sähkömarkkinoiden myytit, jossa pyrimme vastaamaan dataan perustuen yleisiin sähkön käyttöön, sähkösopimuksiin ja sähkömarkkinoihin liittyviin kysymyksiin ja olettamiin. Yksityiskohtaisempi kuvaus tehdyistä rajauksista ja käytetyistä menetelmistä sekä datasta löytyy tästä linkistä.
