Sähkömarkkinakatsaus

- sähkön hinta talvella 2023?

Ensi talven sähkön hintaan vaikuttaa hyvin paljon kaksi epävarmaa asiaa: Olkiluoto 3 -ydinvoimalan käytettävyys sekä sääolosuhteet.

Suomessa sähköä kuluu huomattava osuus lämmitykseen, joten ulkolämpötilalla on merkittävä rooli myös ensi talven sähkön hinnassa. Fingridin avoimesta datasta nähdään, että koko Suomen vuorokauden sähkönkulutus nousee noin 3,2 GWh eli 3,2 miljoonaa kilowattituntia kun ulkolämpötila laskee yhden asteen.

Tuulivoimalla tuotetaan tänä päivänä merkittävä osuus Suomen ja Pohjoismaiden sähköstä, joten myös sään tuulisuudella on nykyisin paljon merkitystä sähkön hintaan. Suomessa tuulivoimakapasiteettia on tällä hetkellä noin 4500 megawattia (MW) ja kapasiteetti kasvaa vielä ennen vuoden loppua noin 5000 megawattiin.

Olkiluoto 3 -ydinvoimalan teho on 1600 MW, eli huipputeholtaan Suomessa pitäisi olla talvella tuulivoimaa yli 3 kertaa Olkiluoto 3 tehon verran. Mikäli Olkiluoto 3 on tuotannossa talvella ja huippukulutushetken sää on tuulinen, sähköntuotantoa voi olla saatavilla Suomessa yli 6000 MW, verrattuna erittäin tyyneen säähän ja Olkiluoto 3 sähköntuotannon viivästymiseen. Suomen kulutushuippu koettiin viime talvena 8. joulukuuta kulutuksen ollessa tuolloin 14 175 megawattia, kun samalla tunnilla tuulivoima tuotti Suomessa sähköä vain noin 350 MW teholla.

Tuulivoimatuotanto sähkön hinnan muodostumisessa

Sähkön hinta muodostetaan jokaiselle tunnille sen hetken kulutuksen ja saatavilla olevan tuotannon perusteella, ja tuulivoimaa ollessa hyvin tarjolla, hinta yleensä painuu matalaksi. Kuten alla kuvasta nähdään, keskimäärin tuulivoima tuottaa paremmin syksyllä ja talvella kuin keväällä ja kesällä. Eli talven ollessa lauha ja tuulinen, sähkön kulutusta on todennäköisesti vähemmän ja tuotantoa tarjolla paremmin, jolloin myös hinnat ovat matalammat. Lisäksi tuulivoiman tuotanto on keskimäärin suurempaa yöllä kuin päivällä. Öisin kulutus myös laskee alemmas, joten esimerkiksi varaavan lämmityksen ajastamisella yöaikaan, voi saada merkittävää hyötyä omaan sähkölaskuun.

Tänä vuonna kaasun hinnannousu on nostanut myös sähkön hinnan erittäin korkealle. Kaasun hinnannousu taas on seurausta Ukrainan sodasta ja Venäjän kaasuntuonnin vähenemisestä. Tällä hetkellä Euroopassa on tilanne, että sähköntuotantoa on liian vähän suhteessa sähkön kulutukseen. Kun tuotantoa on tarjolla niukasta, hinnat nousevat, kuten nyt on käynyt. Jotta hinnat tulisivat alaspäin, täytyy kulutuksen vähentyä tai tuotantoa saada lisää. Uusia sähkön tuotantolaitoksia ei saada lisää nopealla aikataululla, mutta kulutusta voidaan vähentää - ja on jo vähennetty. Fingrid kertoi Suomen sähkön kulutuksen vähentyneen lokakuussa 8% verrattuna vuoden takaiseen. Väreen asiakkaiden lokakuun kulutus oli jopa 16 % pienempää edellisvuoteen verrattuna. Säästöprosentti on merkittävä ja kiitämme asiakkaitamme säästötalkoisiin osallistumisesta. Keskimäärin suuremmasta säästöstä hyötyvät myös asiakkaamme itse; jokainen säästetty kilowattitunti pienentää sähkölaskun loppusummaa.

Sähkön lisätuotannon määrä riippuu nyt hyvin pitkälti säästä: miten hyvin tuulivoimaa on tarjolla ja miten paljon vesivoimalla voidaan tuottaa sähköä. Lokakuussa tuulivoimaa on ollut Euroopassa hyvin tarjolla ja se on näkynyt myös Suomen pörssisähkön hinnassa. Lokakuun pörssisähkön keskihinta Suomessa oli alin sitten viime huhtikuun, 11,35 snt/kWh (alv. 0 %). Tämän vuoden korkein pörssisähkön kuukausikeskihinta oli elokuussa, 26,15 snt/kWh (alv. 0 %), mikä on myös kaikkien aikojen korkein kuukausihinta Suomessa. Elokuussa myös futuurien hinnat, eli sopimusten, joilla mm. sähköntuottajat sopivat myyvänsä ja sähkönmyyjät ostavansa lähikuukausien ja vuosien sähköä, olivat korkeimmalla tasollaan tänä vuonna. Silloin sähköntuottajat ympäri Euroopan alkoivat olla pahoissa kassaongelmissa juuri futuurien vakuusvaateiden takia ja myös kaasuvarastojen tilanne Euroopassa oli huonompi kuin nyt. Sen jälkeen valtiot ovat lanseeranneet takauspaketteja auttamaan sähköntuottajien kassa ongelmia ja myös Euroopan kaasuvarastojen täyttyminen on sujunut suunniteltua paremmin, vaikka Venäjältä Saksaan kulkevissa Nord Stream kaasuputkissa ei enää kaasua kuljekaan.

Olkiluoto 3 koekäyttö ja sähköntuotanto aloitettiin maaliskuussa, mutta koekäytön aikana laitoksessa on ilmennyt useita ongelmia. Tällä hetkellä ydinvoimala on pois tuotannosta ja TVO on tiedottanut kaikista neljästä laitoksen syöttövesipumpuista löytyneen säröjä. Tämä aiheuttaa todennäköisesti viivästystä nykyiseen tuotantosuunnitelmaan. Ennen säröjen löytymistä, laitoksen oli määrä palata koekäyttöön 13.11. ja aloittaa säännöllinen sähköntuotanto 27.12. 

Olkiluoto 3 (OL3) teho on 1600 megawattia (MW) ja se on yksi Euroopan suurimmista ydinvoimaloista. Olkiluoto 1 ja 2 yksiköiden sähkötehot ovat 890 MW per yksikkö ja Loviisan yksiköiden puolestaan 507 MW. Suomen sähkömarkkinaan OL3 on erittäin suuri voimalaitos ja sillä on paljon vaikutusta myös sähkön hintaan. Täydellä teholla toimiessaan OL3 tuottaisi vuodessa noin 14 % koko Suomen sähkön kulutuksesta ja vähentäisi Suomen sähköntuonnin tarvetta noin 60 %.

Oman maan sähköntuotantokapasiteetin lisäksi sähkön hintaan vaikuttaa myös siirtoyhteydet naapurimaihin ja sähkökauppa niiden kautta. Esimerkiksi Suomesta Viroon on 1000 MW siirtoyhteys ja viime aikoina sähkö on virrannut Suomesta Viroon päin. Hetkinä kun siirtoyhteyskapasiteettia olisi vielä jäljellä, eli Suomesta pystyttäisiin viemään kaapelia pitkin vielä enemmänkin sähköä Viroon, Suomen ja Viron sähkö on usein saman hintaista. Olkiluoto 3 ollessa tuotannossa, tai kun Suomessa on hyvin tuulivoimaa, sähköä viedään Suomesta Viroon yhteyden täydellä kapasiteetilla ja Suomen hinta laskee silloin Baltian hintaa alemmaksi. Ilman Olkiluoto 3:a, Suomi-Viro kaapelin kapasiteetti riittää kattamaan sähkönviennin hyvin etenkin vähätuulisina aikoina ja Suomen sähkö on silloin Baltian sähkön hintaista. 

Lokakuussa sää on ollut normaalia lämpimämpää, mikä on laskenut sähkön ja kaasun kulutusta Euroopassa. Suomessa ensi talveksi futuurien perusteella ennustettu sähkön hinta onkin laskenut elokuun lopun huipuista noin 35 prosenttia. Mikäli lauhaa ja tuulista säätä riittää, on odotettavissa, että hintojen laskeminen jatkuu.

Oma ennusteeni talven pörssisähkön hinnaksi Suomeen on noin puolet nykyisistä futuurien hinnoista eli noin 15 snt/kWh (alv. 0 %). Tämä edellyttää aktiivista sähkönsäästötoimenpiteiden jatkumista ja sähkön kulutuksen pysymistä aiempia vuosia matalampana sekä Olkiluoto 3 pysymistä aikataulussaan. Kaikkien näiden toteutuessa ja sään ollessa lauha ja tuulinen, hinta voi painua vieläkin matalammalle.

Ilman Olkiluoto 3:a, ennustan talven sähkön hinnan olevan Suomessa noin 20 snt/kWh (alv. 0 %).