Sähköauto käyttöön - tiesitkö nämä tosiasiat?

VTT:n ennusteen mukaan jo tänä vuonna sähköautojen osuus uusien autojen kokonaismyynnistä on 10 prosenttia. Suomessa myytäisiin siis ennustetusti jo lähes 10 000-15 000 sähköautoa vuosittain. Tällä hetkellä Suomen sähköautoista ladattavia hybridejä on noin 80 % ja sähköautoja noin 20 %.

Vuonna 2019 Suomen sähköautokanta kasvoi huimat 89 %, kertoo Teknologiateollisuus. Yhteensä sähköautoja oli 29 365 kappaletta, joista 4661 oli täysssähköautoja. Yllättäen eniten ostettu merkki oli Tesla ja ladattavista hybrideistä suosikiksi on noussut Volvo.  

Sujuva sähköauton käyttö edellyttää sekä kotona että julkisilla pisteillä tapahtuvaa latausta. Lataaminen on tankkaamiseen verrattuna helppoa. Sähköautoilija voi valvoa halutessaan latauksen edistymistä turvallisesti etäältä, kun taas polttoaineen letkua tulee tankkauksen ajan ”vahtia”. Huoltoasemalle pysähtyessään voi siis jättää auton laturiin ja käydä samalla hörppäämässä kahvit. Luontevimmin sähköauto latautuu silloin, kun se on pysäköitynä pidemmän aikaa. Helpoiten lataus onnistuu tietysti yöllä kotiparkissa ja päiväaikana työpaikan tai parkkitalon latauspisteessä.

On hyvä muistaa, että sähköauto on kätevimmillään silloin, kun valtaosa autoilusta on lyhyen matkan arkiajoa töihin ja asioille. Kotilatauspisteessä tai muissa vakiintuneissa paikoissa tapahtuva lataaminen riittää koko päivän tarpeiksi.

Useat taloyhtiöt ovat ilmaisseet kiinnostuksensa latauspisteistä, mutta yhteiset pelisäännöt pohdituttavat; kuinka ja millä varoin yhtiöön tulevien sähköautojen lataus järjestetään?

Latauspisteitä harkitsevan taloyhtiön kannattaa kutsua Väreen asiantuntija kartoittamaan kustannustehokkaimmat mahdollisuudet. Tulemme mielellämme kertomaan latauspisteasioista myös yhtiökokoukseen, jotta asiasta voidaan keskustella suoraan isommalla porukalla, eikä tarvita ylimääräisiä tapaamisia.

Usein sähköautoiluun liittyy niin sanottua toimintamatka-ahdistusta eli läsnä on jatkuvasti pieni pelko siitä, riittääkö akku määränpäähän tai lähimmälle latauspaikalle. Tätä voisi verrata Lapin matkailuun. Huoltoasemat ovat harvemmassa, eikä tyhjentynyttä tankkia pääse niin vain tankkaamaan. Vaikka asia huolestuttaakin, ei sitä kuitenkaan ole sattunut kovinkaan monelle.

Myös huoli sähköauton akun kestosta on osittain turhaa, sillä pidemmätkin matkat kyllä onnistuvat. Etenkin, kun huoltoasemien pikalatauspaikkojen määrä on jatkuvassa kasvussa. Teknologiateollisuuden raportin mukaan vuonna 2019 Suomessa oli 993 latauspaikkaa ja pikalatauspisteitäkin oli jo 274 kappaletta.  Matkan varrelle parhaiten osuvan pikalatausaseman voi paikantaa erilaisten sovellusten avulla. 

Latausverkostoa kehitetään aktiivisesti, joten edellytykset sähköautoilulle paranevat koko ajan. Etelä-Suomen latausverkosto on jo erittäin kattava suhteessa sähköautojen määrään, ja sama kehityskulku seuraa koko maassa. Mekin Väreellä osallistumme jatkuvaan kehitykseen ja avasimme mm. Itä-Suomen ensimmäisen hyperlatauspisteen!

Sähköautot saavat kuljettajiltaan kiitosta mukavasta ja äänettömästä kyydistä. Menopeli myös lämpenee pakkasaamuina polttomoottoriautoa nopeammin ja kiihtyy pehmeästi ilman turhia nytkähdyksiä.

Monelle painaa vaakakupissa myös sähköautoilun pitkän aikajänteen kiistaton edullisuus; polttoainekustannuksille voi jättää jäähyväiset ja myös huoltokustannukset ovat usein pienet. Puhumattakaan siitä, että sähköautoilusta ei synny lainkaan ympäristöä rasittavia lähipäästöjä. Sähköautoa kannattaakin harkita, jos haluaa pienentää omaa hiilijalanjälkeään.

Traficomin mukaan täyssähköauton CO2-elinkaaripäästöt ovat 56 % pienemmät kuin tavallisella keskikokoisella bensiiniautolla, joka on käytössä 12 vuotta. 100 kilometrin ajomatkan lataus maksaa sähköautolla noin kaksi euroa eli kahvikupposen verran. Kun nämä kaksi asiaa yhdistetään, saadaan jo aika hyvät perustelut sähköauton hankinnalle.