Päästöttömän sähkön kustannukset perustuvat lainsäädäntöön

Julkaistu: 14.11.2023

Helsingin Sanomissa kirjoitettiin 13.11., että “Tuuli­ tai vihreästä sähköstä ei kannata enää maksaa lisähintaa”. Artikkeli on sisällöltään hyvin puutteellinen ja sivuuttaa asiaan liittyviä olennaisia seikkoja, joten sitä on väärinkäsitysten välttämiseksi syytä täydentää. 

Jutussa sivuutetaan kokonaan se tosiasia, että päästöttömän energian kauppaa säätelee Suomessa laki energian alkuperätakuista, sekä valtioneuvoston asetus energian alkuperätakuista. Lain mukaan sähkönmyyjän, joka myy sähkönkäyttäjälle uusiutuvilla energialähteillä tai ydinvoimalla tuotettua sähköä, on varmennettava myymänsä uusiutuvilla energialähteillä ja ydinvoimalla tuotetun sähkön alkuperä. Tämä tapahtuu hankkimalla markkinoilta lainmukaisia alkuperätakuita, ja peruuttamalla ne kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n omistaman Finextra Oy:n ylläpitämässä rekisterissä. 

Jutussa sivuutetaan kokonaan myös se, että alkuperätakuut eivät myöskään ole ilmaisia, vaan niiden hinta muodostuu markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaisesti. Tarjontaa edustavat uusiutuvan tai ydinsähkön tuottajat, ja kysyntää sellaiset kuluttajat, yritykset tai yhteisöt, jotka haluavat varmistaa käyttämänsä sähkön alkuperän ja päästöttömyyden. Alkuperätakuun tukkuhinta selittää täysin vähittäismarkkinoilla nähdyn päästöttömän ja tavallisen sähkön välisen hintaeron. 

On huomioitava, että alkuperätakuut ovat Suomessa lain mukainen keino varmentaa sähkön alkuperä, ja siten keino nollata käytetyn sähkön CO2-päästöt. Alkuperätakuilla varmentamattoman sähkön päästöt ovat ns. jäännösjakauman mukaiset, ja Energiavirasto vahvistaa ne vuosittain. Vuoden 2022 osalta jäännösjakauma on vahvistettu, ja sen mukaisen sähköntuotannon keskimääräiset hiilidioksidin ominaispäästöt ovat 471,27 g/kilowattitunti. Selvyyden vuoksi: Mikäli sähkönkäyttäjä ei ole ostanut päästötöntä sähköä, ja hänen sähkönmyyjänsä ei ole alkuperätakuita hankkinut ja peruuttanut, käytetyn sähkön CO2-päästöt olivat vuonna 2022 471,27 g/kilowattitunti. On aivan selvää, että varsin merkittävä osa kuluttajista ja yrityksistä haluaa nollata käyttämänsä sähkön päästöt ja ostaa alkuperätakuin varmennettua sähköä.

Jutussa mainittu EKO-energiamerkitty sähkö ei liity päästöttömän sähkön hankintaan ja siihen liittyvään lainsäädäntöön millään muulla tavalla, kuin että EKO-energiamerkityn nimen alla myytyä sähköä varten sähkönmyyjän tulee myös hankkia EKO-energiamerkin lisäksi alkuperätakuut, mikäli sen markkinoinnissa on puhuttu uusiutuvuudesta tai päästöttömyydestä.  

HS:n artikkelissa sanotaan, että tuuli- tai ilmastosähkön ostaminen ei vähentäisi turpeen tai kivihiilen polttamista energiantuotannossa. Väitteelle ei esitetä faktaperusteita. Voidaan kuitenkin varmuudella sanoa, että sähköntuottaja saa markkinoilta alkuperätakuun hinnan sertifioidulle tuotannolleen myymällä alkuperätakuita. Tämä tuotto saattaa hyvinkin myötävaikuttaa päästöttömän sähköntuotannon investointipäätöksiin siitä huolimatta, että päästökauppa jo itsessään tekee kilpailevasta fossiilisesta sähköntuotannosta muuttuvien kustannusten osalta kalliimpaa.  

Energian tuottamisen ja käyttämisen vihreä murros on sukupolvemme suurimpia muutoksia maapallolla. On tärkeää, että päättäjät, kuluttajat, yritykset ja media ovat oikealla tiedolla varustettuja, jotta voimme tehdä tulevaisuutemme kannalta kestäviä päätöksiä kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.