Sähkömarkkinakatsaus

- jatkaako sähkön hinta laskuaan?

Elokuussa 2022 pörssisähkön hinta oli pilvissä, vaikka kesällä sähkön kulutus on pienempää kuin talvella ja toisaalta myös joulukuussa 2022 pörssisähkön hinta oli ajoittain varsin korkealla, vaikka kuukauden keskihinta jäikin alle elokuun hinnan. Vuoden alusta lähtien hinnat ovat pysytelleet kuitenkin viime vuoteen nähden maltillisina.

Syksyllä talvikuukausien futuurihinnat, eli millä hinnalla sähköntuottajat sopivat myymänsä ja sähkönmyyjät ostavansa sähköä tulevaisuudessa, olivat hyvin korkealla. Esimerkiksi tammikuun futuurihinta Suomen hinta-alueelle oli vielä joulukuun alussa yli 40 snt/kWh (alv. 0 %), kun hinta pörssisähkössä toteutui lopulta alle 8 snt/kWh. Futuurimarkkinoiden ”ylihinnoittelu” johtui suurelta osin kylmän talven riskistä ja myös siitä, että sähköntuottajilla oli huomattavasti aiempaa suuremmat riskit myydä futuureita.

Sähköntuottaja on futuurin myymällä käytännössä sitoutunut myymään tuottamansa sähkön sovitulla hinnalla ja mikäli jo myytyä sähköä ei pystyisikään sovittuna aikana tuottamaan esim. laitoksen vikaantumisen tai polttoaineiden saatavuusongelmien vuoksi, futuureista aiheutuisi sähköntuottajalle tappio, mikäli hinnat olisivat edelleen nousseet. Futuurien ”ylihintaisuus” oli nähtävillä jo syksyllä ja ennustinkin marraskuun alussa talven pörssisähkön hinnoiksi noin puolet silloisista futuurihinnoista. Kuitenkin lauhan ja tuulisen sään vuoksi hinnat ovat toteutuneet jopa tuota, silloin hyvin optimistiselta kuulostavaa ennustetta, halvempana.

Hintojen romahduksen syynä on perinteinen ilmiö: kysynnän eli kulutuksen pienentyminen. Suurin syy kulutuksen pienentymiseen on lauha sää: Suomessa alkuvuoden sää on ollut useita asteita tavanomaista lämpimämpää ja myös Keski-Euroopassa sää on ollut ajoittain jopa ennätyksellisen lämmintä. Myös kuluttajien sekä teollisuuden säästötoimenpiteet ovat pienentäneet sähkön kulutusta merkittävästi. Alle kuvassa näkyy Suomen sähkönkulutuksen keskitehot kuukausittain: syksystä 2022 lähtien Suomen kulutus ollut lauhan 2020 vuoden tasolla, milloin myös koronasulut laskivat sähkön kulutusta.

Toinen pääsyy hintojen romahdukseen liittyy sekin säähän. Kaasun hinta on laskenut jo Ukrainan sotaa edeltävälle tasolle, ja suurilta osin lämpimän Keski-Euroopan sään ansiosta. Myös vakiintuneet vaihtoehtoiset kaasun hankintakanavat sekä teollisuuden kaasun kulutuksen säästöt ovat vaikuttaneet hinnan alenemiseen, mutta lämmin talvisää on suurelta osin mahdollistanut Keski-Euroopan kaasuvarastojen pysymisen korkealla täyttöasteella ja näin ollen myös kaasun hinnan laskun. Saksassa fossiilinen tuotanto määrittää suurelta osin sähkön pörssihinnan ja myös Pohjoismaiden ja Suomen hinnat ovat Saksan hinnan tasossa, mikäli siirtoyhteyksien kapasiteetti riittää kattamaan kaiken kysynnän. Alla kuvassa näkyy kaasusähkön tuotantokustannuksen ja Saksan pörssisähköhinnan korrelaatio.

Sähkön pörssihinta on romahtanut kaasun hinnan perässä ja samoin myös sähköfutuurien hinnat. Tällä hetkellä futuurit ennustavat Suomen pörssisähkön 2023 keskihinnaksi noin 8,5 snt/kWh (alv. 0 %) ja vuoden 2024 hinnaksi noin 7,5 snt/kWh (alv. 0 %). Joulukuun alussa futuurit ennakoivat 2023 hinnaksi noin 17 snt/kWh (alv. 0 %) ja 2024 hinnaksi noin 8 snt/kWh (alv. 0 %). Tämän vuoden hinta on siis romahtanut puoleen, mutta 2024 vuoden hinnassa ei ole tapahtunut suurta muutosta.

Moni sähkönkäyttäjä varmasti pohtii parhaillaan, että kannattaako futuureiden hintaan nyt luottaa ja kiinnittää oma sähkön hinta esimerkiksi määräaikaisella sopimuksella? Kukaan ei voi tietenkään varmaksi tietää tulevaisuutta, mutta varmaa on, että suurin hinnanlasku on jo nähty. Toisaalta kaasun hinta on edelleen yli kaksinkertainen verrattuna esimerkiksi vuoden 2020 hintatasoihin, joten laskuvaraakin vielä on vielä. On syytä kuitenkin muistaa, että Venäjältä kaasua tuskin enää Eurooppaan tuodaan, joten aivan aiempiin pohjahintoihin tuskin päästään.

Suomessa paikallinen tuulivoimakapasiteetin runsas kasvu todennäköisesti laskee sähkön hintaa pitkällä tähtäimellä, mutta lähivuosien hinnassa tuskin nähdään enää suurta liikettä alaspäin. Vuoteen 2025 ja siitä pidemmälle mentäessä Suomessa voidaan nähdä vuoden keskihintoina pörssisähkössä jopa 5 snt/kWh (alv. 0 %) hintoja, mutta tuntitasolla hinnat tulevat vaihtelemaan suuresti, johtuen tuulivoimatuotannon vaihtelusta.

Tuulivoimakapasiteetti kasvoi Suomessa viime vuonna runsaasti ja voimaloita pystytetään nopealla tahdilla myös tänä vuonna. Tuulivoimatuotanto onkin tällä hetkellä Euroopassa halvin sähköntuotantomuoto elinkaarikustannuksiltaan ja Suomessa tuulivoimaan investoijia kiinnostaa lisäksi hyvät olosuhteet muun muassa harvan asutuksen vuoksi sekä lisäksi vahva sähköverkko.

Sähköntuottajalle tuulivoiman kustannukset aiheutuvat rakentamisvaiheessa ja sen jälkeen kustannukset ovat hyvin vähäisiä huolto- ja ylläpitokustannuksia. Vielä 10 vuotta sitten tuulivoiman rakentaminen oli erittäin kallista, eikä tuulivoimalaan investoiminen kannattanut ilman valtioiden tukia. Sittemmin tekniikan kehitys on laskenut rakentamiskustannuksia nopeasti, joskin viime vuosien komponenttipula ja raaka-aineiden kallistuminen on vaikuttanut myös tuulivoiman rakentamiskustannuksiin. Tällä hetkellä tuulivoima on kuitenkin elinkaarikustannuksiltaan halvin sähköntuotantomuoto.

Mikä tuulisähkösopimuksissa maksaa?

Miksi tuulisähkö sitten maksaa enemmän niin kutsuttuun sekasähköön verrattuna? Euroopassa sähkön alkuperä on perussähköstä erotettu osa, millä on omat markkinat. Uusiutuvan sähkön tuottajat saavat tuottamaansa sähköä vastaavan määrän alkuperätakuita tuotantomaansa rekisterin ylläpitäjältä. Sähköntuottajat ja sähkönkuluttajat käyvät kauppaa näillä alkuperätakuilla ja käytännössä uusiutuvan sähkön tuottajat saavat sähkön lisäksi lisätuloa alkuperätakuiden myynnistä. Alkuperätakuille on kysyntää, koska kaikki sähkö, mitä sähkönmyyjät myyvät uusiutuvana sähkönä, tulee varmentaa alkuperätakuin. Esimerkiksi Väreen myymä Vihreä sähkö on alkuperätakuin varmennettua vesi-, tuuli-, aurinko- ja biovoimaa. Alkuperätakuujärjestelmä on Euroopassa yhteinen ja Suomessa siitä vastaa Fingrid. Toimintaa valvoo Suomessa Energiavirasto.

Miten alkuperätakuiden hinta muodostuu?

Alkuperätakuu markkinoilla hinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan mukaan, kuten kaikilla muillakin markkinoilla. Takuiden tarjonta riippuu uusiutuvan sähköntuotannon olosuhteista: paljonko tuottajat ovat saaneet esim. vesi- tai tuulisähköä tuotettua ja paljonko olettavat saavan lähitulevaisuudessa. Toisaalta tarjontaan vaikuttaa myös tuotantokapasiteetin kasvu; tulevaisuudessa tarjonta kasvaa, koska tuulivoimatuotantoa saadaan vuosi vuodelta enemmän. Alkuperätakuiden kysyntä taas riippuu sähkönkuluttajien halusta ostaa sähkönsä uusiutuvana. Viime vuosina kysyntä on kasvanut rajusti, mikä on nostanut alkuperätakuiden hintaa.