Aktiivinen vaikuttaminen tuo

säästöjä sähkömarkkinoilla

Somessa ja sähköuutisten kommenttipalstoilla näkee usein toistuvia väitteitä sähkömarkkinoista ja siitä mitä kuluttajan kannattaisi tehdä. Osa näistä on selvästi virheellisiä. Kumoan tässä kolme yleistä väittämää ja kerron kuinka itse olen asiat ratkaissut. Otan esimerkiksi kuluneen Q3:n, eli heinä-, elo- ja syyskuun 2025.

Pörssisähkö on aina halvin (epätosi) ja hinnan kiinnittäminen ei kannata (epätosi) 

Tosiasiassa kukaan ei voi kovin tarkasti ennustaa pörssisähkön tulevaa hintaa, koska sähkön hintaan vaikuttavat monet itsessään satunnaiset asiat, kuten vesivoiman saatavuus (sademäärät), tuulivoiman saatavuus ja sähkön tarve (esim. ulkolämpötila). Muita merkittävästi hintaan vaikuttavia asioita ovat esimerkiksi päästöoikeuden ja polttoaineiden hinnat, eli fossiilisen sähkön tuotannontekijöiden hinnat. Myös tuotanto-, siirto- ja jakeluinfran käytettävyys vaikuttavat hintaan. 

Pörssisähkön tavallisimpien vaihtoehtojen eli kiinteähintaisten tai kulutusvaikutussopimusten hintatasot perustuvat yleensä futuurien hintoihin. Ne ovat johdannaissopimuksia tulevaisuuden sähkön hinnasta, ja niillä syntyy kauppoja silloin kun myyjien ja ostajien hintanäkemykset kohtaavat jatkuvassa kaupankäynnissä. Teoriassa noin puolet ajasta ostajat voittavat (futuuri on halvempi kuin toteutunut spot-hinta) ja puolet ajasta myyjät voittavat (futuuri on kalliimpi kuin toteutunut spot-hinta). Näin asia onkin.  

Alla olevissa kuvissa on esitetty viimeisimpien 39:n kvartaalijakson spot-hinnat vuodesta 2016 alkaen sekä spot-hinnan ero verrattuna kunkin futuurin viimeisimpien 90 päivän keskimääräiseen päättöhintaan. Hintaerokuvaajassa pystyakseli on katkaistu +/- 50 e/MWh:n kohdalta, jotta hintaerot näkyvät selvemmin. 

Kuvien datan lähteet: Nasdaq OMX Commodities (futuurit) ja Nord Pool AS (spot) 

Keskimäärin hinnoissa ei ole tilastollisesti merkitsevää eroa. Ei myöskään voida sanoa, että jompikumpi olisi systemaattisesti kalliimpi, vaan hintaerojen suunta esiintyy satunnaisesti kuin kolikonheitossa kruuna ja klaava. Molemmat ovat merkityksellisiä seikkoja arvioitaessa markkinoiden toimintaa ja ne pätevät, vaikka tarkastelujaksoon sisältyy energiakriisikin. 

Itse olen ostanut pörssisähköä pitkään, mutta tein kuluneelle kvartaalille (Q3/2025) hinnankiinnityksen 5.4.2025 hintaan 3,71 snt/kWh. Tällainen hinnankiinnitys antaa suojan kuukausittaisen spot-keskihinnan kohoamista vastaan. Toteutuneet spot-keskihinnat olivat: heinäkuu 3,03 snt/kWh, elokuu 6,93 snt/kWh ja syyskuu 5,25 snt/kWh. Hinnankiinnitys siis nosti sähkönhintaani heinäkuussa 3,71 – 3,03 = 0,68 snt/kWh, mutta säästi elokuussa 6,93 – 3,71 = 3,22 snt/kWh ja syyskuussa 5,25 – 3,71 = 1,54 snt/kWh. Tekemällä aktiivisen päätöksen hinnan kiinnittämisestä säästin tällä kertaa sähkön yksikköhinnassa huomattavasti. 

Tein hinnankiinnityksen syyskvartaalille viime huhtikuussa siksi, että hinnankiinnitysten hinta oli houkutteleva ja itselleni riittävän edullinen. En halunnut ottaa riskiä hintatason noususta, vaan kiinnitin 100 % kulutuksesta. Jos tuntuma on epävarmempi, eikä halua tehdä 100 % kiinnitystä, niin on mahdollista tehdä myös 25 %, 50 % tai 75 % osakiinnityksiä. 

Kulutusvaikutus on huuhaata (epätosi) 

Väre lanseerasi kulutusvaikutuksen kuluttajamarkkinoille keväällä 2022, jonka jälkeen siitä on tullut vakiintunut sähkön vähittäiskaupan käsite ja olennainen kysyntäjouston mahdollistaja myös sellaisille asiakkaille, jotka kokevat puhtaan pörssisähkön liian riskipitoiseksi valinnaksi. Itse olen pienentänyt kulutusvaikutustani jo pitkään seuraavilla ratkaisuilla: 

• Älykäs lämmitys: Lattialämmityksen (älytermostaatit) ohjaaminen sovelluksella. Välillä olen ohjannut itse ja välillä olen antanut tekoälyn poimia halvimmat tunnit.  

Myös ilmalämpöpumppuni olisin kytkenyt Älylämmityksen piiriin, mutta pumppu ei valitettavasti ollut siihen soveltuva ainakaan vielä. 

• Älykäs veden lämmitys: Olen sähkölämmittäjä, joten myös käyttövesi lämpenee sähköllä. Asennutin sähkökaappiin perinteisen kytkinkellon ohjaamaan lämmitysrelettä. Kello- ja viikko-ohjaus onnistuu mainiosti, ja sillä voi esimerkiksi ostaa sähkön muutoin aamuöisin, mutta kesäviikonloppuisin iltapäivän aurinkosähkötulvan aikaan. Jos nyt ostaisin ohjaustekniikkaa, niin hankkisin älykkäämmän eli sellaisen, joka poimii halvimmat tunnit tai vartit automaattisesti. Osa verkkoyhtiöistä tarjoaa tätä palvelua älykkään mittarin avulla suoraan sovelluksesta ilman tarvetta ostaa ja asentaa mitään laitteita.


• Älylataus: Käytän sähköauton lataukseen Väreen sovellusta, jossa on ilmainen Älylataus. Älylataus lataa auton automaattisesti halvimmilla mahdollisilla tunneilla. 

Näillä keinoilla kulutuksen ohjaus onnistuu lämmityksen ja latauksen osalta helposti, eikä minun tapauksessani muulla käytöllä juuri olekaan vaikutusta. Sähkölämmittäjän elämä on helppoa, ja mikä parasta, itse voi omilla valinnoillaan ja älykkäillä palveluilla alentaa sähkökustannuksia merkittävästi.  

Keskimääräinen volyymipainotettu kulutusvaikutukseni on tänä vuonna ollut -2,6 snt/kWh, mikä on paljon enemmän kuin esimerkiksi myyjän valinnalla olisi voinut vaikuttaa. Kulutusvaikutus on tänä vuonna säästänyt tasan 50 % verrattuna siihen, paljonko käyttöni olisi maksanut pörssin keskihinnalla tämän vuoden aikana. Millä muulla markkinalla omilla valinnoilla voi säästää 50 % kustannuksista tuotteessa, jota käyttää joka päivä? 

Alla olevassa kuvassa näkyy sähkösopimukseni hinnan komponentit ja sähköenergian kokonaishinta vuoden 2025 eri kuukausina. Onnistuneen hintasuojauksen ja kulutusvaikutuksen ansiosta sähkön hinta ilman marginaalia painui Q3:n aikana keskimäärin alle yhteen senttiin per kWh. Toisessa kuvassa näkyy kuukausiyhteenveto viimeisimmän kuukauden (syyskuu) keskimääräisestä kulutuksesta tunneittain. Kuten näkyy, kulutus on ajoittunut käytännössä aamuyölle. Iltapäivän kasvanut kulutus johtuu viikonloppujen aurinkosähkön aiheuttamasta romahtaneesta markkinahinnasta. 

Yleisesti ottaen asiakasdata kertoo, että kulutusvaikutus on keskimäärin suurin ja hankintakustannuksia nostava kiinteähintaisilla sopimuksilla, huomattavasti pienempi kulutusvaikutussopimuksissa ja selvästi pienin sekä keskimäärin negatiivinen pörssisähkö- ja hintakiinnityssopimuksissa. Tämä tuskin yllättää ketään. 

Yleisellä tasolla ohjeeni sähkölämmittäjille (ja sähköautoilijoille) on: 

1. Tutki toteutunutta käyttöäsi ja sen suhdetta markkinahintaan sovelluksesta. 


2. Ota käyttöön Älylämmitys (huonetilat ja käyttövesi) ja auton Älylataus.


3. Valitse itsellesi soveltuva tuote, suositukseni ovat:
   
   
   
   • Pörssisähkö hintakiinnityksellä, jos haluat itse vaikuttaa kiinnityksen määrään ja ajankohtaan. Eli haluat päättää teetkö osakiinnityksen vai täyden kiinnityksen, ja ajoittaa kiinnitykset itse.
   
   
   • Kulutusvaikutussopimus, jos haluat suojata markkinahinnan tason koko sopimuskaudeksi täysin, mutta hyödyntää älykkään toimintasi tai automaatiosi tulokset kulutusvaikutuksen kautta.
   
   
   • Pörssisähkösopimus, jos kukkaro kestää mahdolliset kalliit kuukaudet ja olet valmis ottamaan riskin hintatason vaihtelusta täysimääräisesti.
   
   
   • Kiinteähintainen sopimus, jos et ole kiinnostunut tai ehdi perehtymään asiaan, tai et usko voivasi säästää omaan kulutukseen vaikuttamalla. 
   
   
   
   

Kannattaa huomioida, että olen optimoinut sähkönkäyttöäni suurella hartaudella, eli kiinnittänyt siihen tavallista enemmän huomiota. Sähkölämmittäjillä ja sähköautoilijoilla on käytännössä parhaat mahdollisuudet saada sähköä alle pörssisähkön keskihinnan. Koska sähkönkulutus on tällaisissa kotitalouksissa keskimääräistä suurempaa, kannattaa harkita hinnan kiinnittämistä kokonaan tai osittain yllätysten välttämiseksi. Tai jos päättää jättää kiinnitykset tekemättä, varautua kohoaviin kustannuksiin, mikäli pörssisähkön hintataso nousee.