Sähkövähennys ja sähkötuki: Mitä tiedämme valtion sähkötuista talvelle 2022-2023?

Julkaistu: 30.9.2022, päivitetty: 29.11.2022

Sähkövähennys on määräaikainen, kotitalousvähennyksen yhteydessä käyttöönotettava verovähennys. Sähkövähennystä maksetaan ennakkotietojen perusteella 1.1.2023-30.4.2023 kulutetun energian perusteella.

HE 154/2022 vp eli hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 arvioi tämän korkeista sähkönhinnoista kärsiville kotitalouksille suunnatun verotuen suuruuden olevan yhteensä noin 300 miljoonaa euroa vuonna 2023. Sähkövähennystä käsiteltiin hallituksen esityksessä 204/2022, jonka mukaan verovuonna 2023 kotitalousvähennykseen oikeuttaisi myös verovelvollisen vakituisen asunnon sähkönkäyttöpaikassa 1.1.2023–30.4.2023 välisenä aikana kulutetusta sähköenergiasta maksettu määrä. Vakituisen asunnon sähköenergiasta johtuvat kustannukset oikeuttaisivat kotitalousvähennykseen siltä osin kuin maksettu määrä ylittäisi 2 000 euroa ja olisi enintään 6 000 euroa. Edellä mainitut rajat, jotka määrittävät kotitalousvähennykseen oikeuttavan osuuden sähköenergiasta maksetusta määrästä, ovat sähkönkäyttöpaikkakohtaiset. Kotitalousvähennys myönnettäisiin kuitenkin henkilökohtaisesti vastaavalla tavalla kuin muidenkin kotitalousvähennykseen oikeuttavien kustannusten perusteella myönnettävä vähennys. 



Selkokielellä tämä tarkoittaa, että kotona tapahtuvasta sähkönkulutuksesta aiheutuvasta sähkölaskusta voi vähentää 60 prosenttia vuoden 2023 verotuksessa, jos sähkölaskujen yhteissumma ylittää 2 000 euroa tammikuun ja huhtikuun välillä. Sähkövähennyksen määrää on arvioitu kuvassa 1 sähkölaskujen yhteissumman funktiona.   

Kuva 1. Sähkövähennyksen määrä vuoden 2023 verotuksessa tammikuun-huhtikuun sähkölaskujen summan perusteella. 

Kuukausitasolle jaettuna tämä tarkoittaa, että sähkövähennyksen omavastuu on noin 500 €/kk, jonka ylittävästä osuudesta hyvitetään 60 prosenttia 1 500 euroon asti. Sähkölaskun ei tarvitse kuitenkaan ylittää laskennallista omavastuuta joka kuukausi, riittää kun sähkölaskujen yhteissumma ylittää sen. Esimerkiksi asiakkaalla, joka saa tammikuussa 1 700 euron sähkölaskun, helmikuussa 1300 euron laskun, maaliskuussa 900 euron laskun ja huhtikuussa 450 euron laskun yhteissummaksi muodostuu 1 700 + 1 300 + 900 + 450 = 4 350 euroa ja hyvityksen määräksi (4 350 - 2 000) * 0.6 = 1 410 euroa, vaikka omavastuu ei ylittynyt joka kuukausi.  

Sähköenergiaksi muunnettuna hyvitykseen oikeuttava vähimmäislaskutus 2000 € tekee 6 snt/kWh sopimuksella 8400 kWh/kk, 15 snt/kWh sopimuksella 3400 kWh/kk, 30 snt/kWh sopimuksella 1700 kWh/kk ja 50 snt/kWh sopimuksella 1000 kWh/kk. Käytännössä korkea omavastuu pitää huolen siitä, että tuki kohdentuu pääasiassa kalliista sähkösopimuksista kärsiviin kotitalouksiin, mutta myös sähköautoilijoihin, energiatehottomassa talossa asuviin sähkölämmittäjiin ja muihin paljon sähköä käyttäviin kotitalouksiin.

Kuva 2. Oikeus sähkövähennykseen riippuu sähkön hinnasta sekä kulutetun sähköenergian määrästä.

Kuvassa 2 on esitelty skenaarioita, joissa sähkövähennys voisi tulla kyseeseen. Sähkövähennystä saa todennäköisesti esimerkiksi 30 snt/kWh sopimuksen tehnyt sähkölämmittäjä, jonka sähkönkulutus on neljän ensimmäisen kuukauden aikana 8000 kilowattituntia. Sähkövähennykseen voisi olla oikeutettu myös sähköautoilija, joka asuu kaukolämmitetyssä omakotitalossa tai sähkölämmitteisessä rivitalossa, mikäli maksetun sähkön hinta toteutuu tasolla 70 snt/kWh. Talven hintaennusteiden perusteella tuo voi olla pörssisähkössä ja toistaiseksi voimassaolevissa sopimuksissa mahdollista, varsinkin jos kulutus painottuu päiväaikaan. Ääriesimerkkinä kuvaajassa on käytetty sähkölämmitteistä omakotitaloa, jonka sähkön hinta voi toteutua esimerkiksi merkittävän voimalaitoksen vikaantumisesta aiheutuvien sähköjärjestelmän ongelmien vuoksi asiantuntija-arvioiden mukaan jopa tasolla 95 snt/kWh. Jos näin kävisi, asiakas saisi täysimääräisen 2400 euron sähkövähennyksen mutta joutuisi maksamaan ylittävältä osalta sähköstään täysimääräisesti.    

Kuva 3. Sähkölasku sähkönkulutuksen funktiona sähkövähennyksen ja arvonlisäveroalennuksen jälkeen 50 snt/kWh maksavassa sähkösopimuksessa. 

Kerrostaloasukkaiden ja kaukolämmittäjien sähkönkulutus on tyypillisesti niin vähäistä, että sähkövähennyksestä ei ole heille merkittävää hyötyä.

Miten sähkövähennystä haetaan?

Sähkövähennystä haetaan kotitalousvähennyksen tapaan vuoden 2023 verotuksessa. Tämä tarkoittaa, että sitä voi hakea aikaisintaan keväällä 2023 joko arvion, tai toteutuneiden kustannusten perusteella verottajan verkkosivuilla osana muutosverokorttia. Sähkövähennystä voi hakea sähkölaskujen yhteissummaan perustuvan arvion perusteella aikaisimmillaan tammikuussa, jolloin muutosverokortti ehtii mahdollisesti jo helmikuun palkanmaksuun. Tyypillisesti ennakonpidätys tammikuun palkanmaksussa lasketaan edellisen vuoden verokortin perusteella. Viimeinen mahdollinen hetki hakea sähkövähennystä on vuoden 2024 keväällä edellisen vuoden veroilmoituksen tarkastuksen yhteydessä.

Sähkövähennys ei vaikuta tavallisen kotitalousvähennyksen määrään, mutta ne jakavat saman sadan euron omavastuun. Mikäli verovuonna 2023 asiakas ei käytä kotitalousvähennystä, vähennetään sähkövähennyksestä vielä 100 euron omavastuu, jolloin omavastuu sähkövähennyksestä on yhteensä 2100 euroa. Jos kukkaro kestää, saman vuoden aikana kannattaa siis hyödyntää myös tavallinen kotitalousvähennys jonka voi saada esimerkiksi energiatehokkuutta parantavan ilmalämpöpumpun tai aurinkopaneelien asennuksesta.



Lisää esimerkkejä sähkövähennyksen laskennasta on annettu Verohallinnon lehdistötiedotteessa.

Mitä ongelmia sähkövähennykseen liittyy?

Koska sähkövähennys ei ole suoraa, rahana maksettavaa tuloa, siihen turvautuvat asiakkaat joutuvat huolehtimaan taloudellisista puskureista korkeiden sähkölaskujen varalle. Tammikuun sähkölasku on maksettava heti helmikuussa, mutta sähkövähennys tuloutuu joko vuoden aikana alhaisempana veroprosenttina tai vasta vuoden 2024 syksyllä maksettavina veronpalautuksina.

Sähkövähennystä on kritisoitu myös siitä, että se palkitsee energian tuhlaamisesta. On mahdollista, että tuki kohdistuu myös sellaisille, jotka eivät ole tuen tarpeessa. Näkemyksemme mukaan tuki on ongelmistaan huolimatta tervetullut, ja sen vaikutus kohdistuu ensisijaisesti paljon sähköä käyttäviin, kalliin sopimuksen varaan jääneisiin kotitalouksiin. Näitä on erityisen paljon syrjäseudulla vanhoissa omakotitaloissa asuvien iäkkäiden joukoissa.

On tärkeää, että myös asiakkaat joilla on halpa sähkösopimus vähentää kulutustaan kalliin sähkön aikana, koska se auttaa laskemaan sähkön hintaa kaikille asiakkaille. Kulutuksen tasaaminen vähentää hintapiikkejä ja hintapiikkien vähentäminen vaikuttaa suoraan seuraavan sähkösopimuksen hintaan kun halpa sopimus aikanaan umpeutuu. 

Sähkötuki on Kelasta haettava verovapaa kustannusten korvaus, jonka omavastuu on 400 euroa kuukaudessa. Tukea voidaan maksaa 400 euron ylittävältä osalta 60 % sähkölaskusta. Sähkölaskusta huomioidaan enintään 1500 euroa kuukaudessa ja sähkötukea maksetaan 1.1.2023-30.4.2023 kulutetun sähköenergian perusteella. Sähkötukea ei ole mahdollista saada sähkön siirtolaskuihin. Sähkötukea voi saada vain asiakkaan omassa käytössä olevaan vakituiseen asuntoon.

Sähkötuki on tarkoitettu niille asiakkaille, jotka eivät voi hyödyntää sähkövähennystä pienten tulojensa vuoksi. Hallituksen esityksestä 234/2022 selviää, että vuonna 2023 veroja aletaan maksaa keskimäärin palkkatulon ylittäessä noin 17 700 euroa, eläketulon ylittäessä noin 12 900 euroa ja etuustulon ylittäessä noin 3 900 euroa. Koska sähkövähennyksen enimmäismäärä on 2 400 euroa, sellaiset kuluttajat, jotka maksavat tätä enemmän tuloveroja eivät voi saada sähkötukea. Verojen määrä on keskimäärin noin 2 400 euroa palkkatulon ollessa noin 27 200 euroa, eläketulon ollessa noin 18 800 euroa ja etuustulon ollessa noin 12 800 euroa. Nämä ovat keskimääräisiä esimerkkejä ja lopulliseen verojen määrään vaikuttaa muun muassa jokaisen henkilökohtaiset vähennykset ja tappiot sekä kunnallisveroprosentti. Mikäli sähkölaskujen yhteissumma tammikuun ja huhtikuun välillä jää alle kuuden tuhannen euron, myös sähkövähennys jää matalammaksi ja tätä pienemmätkin tulot voivat riittää sähkövähennyksen täysimääräiseen hyödyntämiseen. 

Kuvassa 4 on esitetty sähkötuen arvioitu määrä sähkölaskun summan funktiona. Huomaa, että sähkötuen kohdalla tarkastellaan jokaista kuukautta erikseen, mutta sähkövähennyksessä tarkastellaan neljän kuukauden sähkölaskujen yhteissummaa. 

Kuva 4. Sähkötuen määrä per kuukausi sähkölaskun suuruuden mukaan.

Kuukausittain tapahtuva tarkastelu tarkoittaa, että asiakas, jonka sähkölasku on edellisen esimerkin mukaan neljältä kuukaudelta 1 700 + 1 300 + 900 + 450 = 4350 euroa saa sähkötukea ensimmäiseltä kuukaudelta maksimit (1500-400)*0.6 = 660 euroa, toiselta (1300-400)*0.6 = 540 euroa, kolmannelta (900-400)*0.6 = 300 euroa ja neljänneltä (450-400)*0.6 = 30 euroa, yhteensä siis 660+540+300+30 = 1530 euroa. Tuen määrä on siis 120 euroa suurempi kuin vastaavalla sähkövähennystä hyödyntävällä asiakkaalla. Lisäksi sähkötuki maksetaan Kelan käsittelyaikojen puitteessa heti, eikä pikkuhiljaa kuukausipalkasta tai muutosverokortin hakemisen unohtaneiden asiakkaiden kohdalla vasta veronpalautusten yhteydessä syksyllä 2024.

Kuva 5. Sähkötukeen oikeuttava sähkönkulutus ja sähkön hinta. 

Kuvasta 5 nähdään, että myös sähkötuki on suuresta omavastuusta johtuen tarkoitettu ensisijaisesti muille kuin kerrostalossa asuville sähkönkäyttäjille.

Voit lukea lisää sähkötuesta Kelan sivuilta.

Mitä ongelmia sähkötukeen liittyy?

Sähkötuen omavastuu 400 euroa/kk sähkölaskuun on iso raha monelle pienituloiselle. Halpaan sähköön tottuneina moni ajattelee, että 400 €/kk on paljon sähköstä jopa keskituloisille. Siksi pidämme ensiarvoisen tärkeänä, että kalliiden sähkösopimusten varassa olevat asiakkaat alkavat kerätä puskuria talven sähkölaskujen varalle sekä selvittävät mahdollisia säästökohteita omassa sähkönkäytössään. Korkea omavastuu rajaa kerrostaloissa asuvat vähätuloiset sähkötuen ulkopuolelle, vaikka myös heillä sähkölasku on voinut kallistua esimerkiksi kolmestakymmenestä eurosta sataan kahteenkymmeneen euroon.

On tärkeää, että myös asiakkaat joilla on halpa sähkösopimus vähentää kulutustaan kalliin sähkön aikana, koska se auttaa laskemaan sähkön hintaa kaikille asiakkaille. Kulutuksen tasaaminen vähentää hintapiikkejä ja hintapiikkien vähentäminen vaikuttaa suoraan seuraavan sähkösopimuksen hintaan kun halpa sopimus aikanaan umpeutuu. 

Sähköenergian arvonlisäverokanta laskee määräaikaisesti normaalista 24 prosentista kymmeneen prosenttiin aikavälille 1.12.2022-30.4.2023. Arvonlisäveroalennuksen vaikutuksen arvioidaan olevan yhteensä noin 209 miljoonaa euroa.

Tämä arvonlisäveroalennus tulee automaattisesti voimaan kaikille Väreen kuluttaja-asiakkaille ilman että asiakkaan tarvitsee tehdä mitään. Tietojemme mukaan tämä alennus koskee sähköenergiaa (snt/kWh) ja pörssisähkösopimusten sähkömarginaalia, sekä sähkösopimusten perusmaksuja. Alennus ei koske sähkön siirtomaksuja eikä sähköveroa.

Arvonlisäveroalennuksen määrä lasketaan kulutetun sähköenergian määrän ja sähkön energiahinnan perusteella.  Esimerkiksi halvan 6 snt/kWh määräaikaisen sähkösopimuksen tehneen ja 2000 kWh joulukuussa kuluttan sähkölämmittäjän alennus on 2000*0.06-2000*0.06/1.24*1.1 = 13,55 euroa.

Markkinahintaista, keskimäärin 30 snt/kWh maksavaa sähköä ostavalla asiakkaalla alennuksen suuruus on (2000*0.3)-(2000*0.3/1.24*1.1) = 67,74 euroa.  Alennuksen suuruus on noin 11 % sähkölaskusta. 



Arvonlisäveroalennuksesta voi lukea lisää täältä.