Pörssisähkö muuttuu varttisähköksi
Mitä se käytännössä tarkoittaa?
Pörssisähkön myyntiin tulee muutos, kun tunnin mittaisista hintajaksoista siirrytään 15 minuutin hintoihin. Hintajaksoja on siis jatkossa nelinkertainen määrä, mutta keskihintoihin vaikutus jää pieneksi. Väreen Business Manager Antti Manninen kertoo, mistä oikein on kyse.
Julkaistu 09.05.2025
Alkuperäinen aikataulu 15 minuutin hintajaksoihin siirtymiseksi sähköpörsseissä oli 12.6.2025, ja asianosaisilla Väreen asiakkailla siirtyminen olisi tapahtunut 1.7.2025. Eurooppalaiset sähköpörssit ja kantaverkkoyhtiöt ovat kuitenkin 14.5.2025 todenneet, että valmiutta muutokseen ei vielä ole, ja siksi varttisähköön siirrytään vasta syys–lokakuun vaihteessa. Tätä asiantuntija-artikkelia on muokattu huomioimaan muutos.
Sähköyhtiöt hankkivat asiakkailleen myymänsä sähkön tukkumarkkinoilta. Iso osa sähkökaupasta tapahtuu Nord Pool -sähköpörssin päivittäisessä Day-ahead-huutokaupassa, missä sähköä myyvät tuottajat ja sähköä ostavat vähittäismyyjät jättävät myynti- ja ostotarjouksensa pörssiin.
Tarjouksissa ilmoitetaan seuraavan vuorokauden jokaiselle 24 tunnille myytävän tai ostettavan sähkön määrä ja hinta. Kaikki saadut tarjoukset käsitellään algoritmilla, joka yhdistelee tarjoukset mahdollisimman halvoiksi hinnoiksi, ottaen huomioon maantieteellisesti jakaantuvat tarjousalueet ja sähkönsiirtoverkon rajoitukset. Tämän laskennan lopputuloksena saadaan pörssisähkön tuntihinnat.
Lokakuusta 2025 alkaen tähän sähkön fyysiseen kauppaan tulee muutos. Nykyisten tuntikohtaisten hintojen sijasta seuraavan vuorokauden hintatarjoukset jätetään varttitunneittain, mikä tarkoittaa, että vuorokauden sisällä on 24 tuntihinnan sijaan 96 varttitunnin pituista hintajaksoa.
Eurooppalaisten sähköporssien suunnitelman mukaan ensimmäinen päivä, jolloin hinnat määräytyvät varttitunneittain on 1.10.2025. Väreen asiakkaat siirtyvät varttisähköön samalla aikataululla. Väre tiedottaa loppukesästä erikseen niitä asiakkaitaan, joiden sopimuksiin ja ehtoihin varttihintoihin siirtyminen vaikuttaa.
Pörssisähkön hintaa suoraan tai osittain noudattavien sähkösopimusten hinnan muodostuminen tapahtuu siis jatkossa 15 minuutin jaksoissa. Kunkin sähkönkäyttöpaikan painotettu pörssisähköhinta lasketaan silloin varttihinnoista ja varttitunnin aikana toteutuneesta sähkönkulutuksesta, kun aikaisemmin laskennassa käytettiin tuntikohtaisia tietoja.
Väreen asiakkaista muutos vaikuttaa konkreettisimmin niihin, joilla on pörssisähkösopimus, esimerkiksi Väreen Markkinasähkö. Kulutusvaikutuksellisissa Välkky-sopimuksissa pörssisähkön hinnan vaihtelut ja kulutuksen varttikohtainen ajoittuminen vaikuttavat sähkön kokonaishintaan sopimukseen kuuluvan kulutusvaikutuksen kautta.
Varttihinnoitteluun siirtyminen vaikuttaa sopimuksesta riippuen sekä kuluttaja- että yritysasiakkaiden sähkön hinnan muodostumiseen. Se vaikuttaa myös sähkön pientuottajiin, kuten aurinkopaneelien omistajiin, koska jatkossa kulutuksen ja tuotannon netotus tapahtuu niin ikään varttitunnin jaksoissa.
Kiinteähintaisen sähkösopimuksen valinneilla asiakkailla varttihintoihin siirtyminen ei vaikuta sähkön hintaan. Nämä asiakkaat saattavat huomata muutoksen lähinnä siitä, että Väppi-sovelluksessa oman sähkönkulutuksen seuranta muuttuu varttitasoiseksi. Sähkönkulutuksen mittaus siis tapahtuu varttikohtaisesti, vaikka varttihinnoilla ei olisikaan vaikutusta omaan sähkölaskuun.
Varttihinnoitteluun siirtymisen edellytyksenä onkin sähkösopimuksen lisäksi se, että kyseisen käyttöpaikan sähkömittari on vaihdettu uuteen sukupolveen, joka kykenee mittaamaan sähkönkulutuksen viidentoista minuutin tarkkuudella. Mittarit ja niiden vaihtaminen ovat kunkin sähköverkkoyhtiön vastuulla.
Vaihdos on verkkoyhtiöille suuri urakka, joka on edelleen käynnissä. Huhtikuussa 2025 arviolta noin puolet Suomen vajaan neljän miljoonan käyttöpaikan mittareista on vaihdettu. Kaikkien käyttöpaikkojen tulee olla varustettu varttimittaukseen kykenevällä mittarilla vuoden 2028 loppuun mennessä.
Varttihintoihin siirtymisen ei pitäisi juurikaan vaikuttaa pörssisähkön keskihintaan esimerkiksi kuukausi- tai vuositasolla tarkasteltuna.
Varttihinnoitteluun siirtyminen voi aluksi tuntua hämmentävältä, mutta todellisuudessa sen vaikutukset ovat vähäisemmät kuin voisi kuvitella. Vaikka vuorokauden sisällä hintajaksojen määrä nelinkertaistuu ja niiden välinen vaihtelu mahdollisesti kasvaa, ei varttihintoihin siirtymisen pitäisi juurikaan vaikuttaa pörssisähkön keskihintaan esimerkiksi kuukausi- tai vuositasolla tarkasteltuna.
Yksittäisten varttihintojen tuijottamisen sijaan sähkönkäyttäjien kannattaa keskittyä seuraamaan hintakäyriltä tietyn tunnin tai muutaman tunnin keskihintaa ja kohdistaa sähkönkäyttö mahdollisuuksien mukaan halvimpiin jaksoihin.
Varttihinnoitteluun siirtyminen lisää mahdollisuuksia hyödyntää älykästä kulutuksen ohjausta automaation avulla. Myös Väreen palveluvalikoimassa on älyohjaustuotteita, joilla kodin tai käyttöveden lämmityksen ja sähköauton latauksen ajastus halvimmille jaksoille onnistuu automatisoidusti.
Pörssisähkön hinnoittelumekanismi on ollut merkittävä osa sähkömarkkinoiden toimintaa siitä lähtien, kun markkinat avautuivat 1990-luvulla. Tuntihinnoittelu on palvellut meitä vuosikymmeniä. Noista ajoista maailma ja myös sähkömarkkinat ovat kuitenkin kokeneet merkittäviä muutoksia.
Sähköntuotannon eli tarjonnan ja sähkönkulutuksen eli kysynnän vaihtelut voivat nykymaailmassa tapahtua hyvin nopeasti. Tuntihinnoittelusta on sähkömarkkinoiden näkökulmasta tullut liian pitkä aika tasapainottamaan näitä vaihteluita tehokkaasti. Sähkömarkkinoiden toimivuuden kannalta on elintärkeää, että tuotannon ja kulutuksen tasapaino säilyy.
Muutokseen ovat myötävaikuttaneet erityisesti uusiutuvan energian, kuten tuuli- ja aurinkotuotannon voimakas kasvu. Samanaikaisesti tapa, jolla kulutamme sähköä on muuttunut merkittävästi. Liikenteen sähköistyminen on yksi näkyvistä kulutuksen muutoksista. Lisäksi älykkäät kodin laitteet ja energianhallintajärjestelmät ovat lisänneet tarvetta tarkempaan ja dynaamisempaan hinnoitteluun.
Antti toimii Väreellä Business Managerina, jonka vastuulla on kuluttaja-asiakkaiden sähkönmyynnin kaupalliset toiminnot. Hän huolehtii muun muassa asiakashankinnasta, sähkösopimusten hinnoittelusta ja toimii sähkötuotteiden tuoteomistajana. Koulutukseltaan Antti on kauppatieteiden maisteri (KTM), ja hänellä on 13 vuoden kokemus energia-alalta.
