Sähkömarkkinakatsaus
- tietoa sähkön hintakehityksestä
Sähkön hinta kiinnostaa nyt kaikkia. Kuinka paljon hinnat voivat vielä nousta? Mitä sähkömarkkinoilla oikein tapahtuu? Sähkön hintaan vaikuttaa laaja joukko erilaisia tekijöitä aina globaaleista ilmiöistä paikallisiin päätöksiin. Väreen salkunhoitaja ja sähkökaupan ammattilainen Risto Kinnunen kertoo artikkelissaan, mitä sähkömarkkinoista on hyvä tietää.
Julkaistu: 21.6.2022
Sähkön tukkumarkkinahinta eli pörssisähkön hinta on perusteena käytännössä kaikilla sähkösopimuksilla. Suomen alueen hintaan vaikuttaa toki oman hinta-alueemme tuotannon ja kysynnän vaihtelut, mutta merkittävässä määrin myös hintatason muutokset muissa Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa. Riippuvuus omien rajojen ulkopuolisten alueiden hinnoista on seurausta eri alueiden sähköverkkojen yhteyksistä toisiinsa maakaapeleiden lisäksi mm. Itämeren ja Pohjanmeren merikaapeleiden välityksellä. Sähkön siirtomäärät ovatkin kasvaneet huomattavasti viimeisen parin vuoden aikana Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan sekä Iso-Britannian välillä. Sähkön hinnan nousupaineet esim. Saksassa siten välittyvät myös suomalaisten kuluttajien hintatasoon.
Saksan alueen sähkön vuoden 2023 futuurihinta on nelinkertaistunut vuoden aikana: 60 euroa per megawattitunti --> 240 euroa per megawattitunti. Keski-Euroopan ennätyskallis sähkö tulee olemaan kallista useita vuosia eteenpäin ainakin futuurimarkkinahinnoittelun perusteella. Taustalla on sähkön tuotantokustannusten raju nousu päästöoikeuden kallistuessa ja energiatuotannon polttoaineiden hintojen (maakaasu ja kivihiili) noustessa erityisesti Ukrainan sodan seurauksena. Venäjältä ei osteta enää elokuun jälkeen kivihiiltä EU-alueelle ja myös maakaasun toimituksista pyritään eroon noin parin vuoden siirtymäajan jälkeen. Oma näkemyksemme ja markkinaa analysoivien konsulttiyhtiöiden näkemys tukee arvioita sähkön tukkuhinnan noususta edelleenkin Euroopan ja Pohjoismaiden markkinalla.
Suomi on osa Pohjoismaista ja Eurooppalaista sähkömarkkinaa. Sähkön hinnan nousupaineet esimerkiksi Saksassa näkyvät siten myös suomalaisten hintatasossa.
Suomen hinta-alueen tilanne näyttää nyt kuitenkin valoisammalta. Huolimatta Venäjän sähköntuonnin päättymisestä ainakin toistaiseksi, vajeen tulee korvaamaan Olkiluoto 3 ydinvoimalaitoksen (1600 MW) valmistuminen kaupalliseen käyttöön näillä näkymin joulukuun aikana. Tuota ennen laitos tuottaa ja on jo tuottanut sähköä testikäyttöjakson aikana. Tuulivoimainvestoinnit Suomeen ovat hankelistausten perusteella moninkertaistuneet ja Fingrid:n arvion perusteella Suomi tulee olemaan sähköntuotannossa omavarainen vuositasolla jo 2023 vuoden aikana. Vertailun vuoksi on todettava, että vuonna 2021 Suomeen tuodun sähkön osuus kulutuksesta oli yli 20 %. Kova investointitahti tuulivoimaan jatkunee useita vuosia ja siten on perusteltua olettaa Suomen aluehinnan olevan jatkossakin laskevalla trendillä suhteessa Pohjoismaiden Nord Pool-systeemihintaan. Käytännössä tämä yhtälö pitää tulkita siten, että Euroopan rajusti noussut ja mahdollisesti edelleenkin nouseva hintataso ei tule nostamaan Suomen kuluttajien hintaa vastaavassa määrin oman alueen kasvavan tuotannon kompensoidessa nousupaineita.
Sähkönhankinnan ja salkunhoidon suojausstrategiassa edellä kerrottu markkinanäkemys onkin hyödynnetty suojaamalla tai suosittelemalla systeemihinnan etupainotteista suojausta hyvissä ajoin, kun markkinatasot olivat huomattavasti matalampia. Edelleenkin tulevien vuosien hintatasot ovat edullisia esimerkiksi fundamenttilaskennan ennusteisiin verraten. Samaan aikaan Suomen hinta-alueen poikkeamista Pohjoismaiden systeemihinnasta on pidetty asiakaspositioissa avoimena toteumien ollessa keskimäärin suojauskustannusta edullisempana. Vuoden 2022 kumulatiivinen toteutunut aluehintaeron tammi- toukokuun välinen keskiarvo on ollut negatiivinen -18 e/MWh tasolla. Edellisvuoden toteuma oli 9,9 e/MWh. Riskinä aluehintaeron osalta voidaan pitää OL3 voimalaitoksen käyttöönoton merkittävää viivästystä ja talvikuukausille (Q1-jakso) ajoittuvat pitkät ja kovat pakkasjaksot nostaen Suomen alueen kulutusta.
Riskinä aluehintaeron osalta voidaan pitää OL3 voimalaitoksen käyttöönoton merkittävää viivästystä ja talvikuukausille ajoittuvia pitkiä ja kovia pakkasjaksoja.
Tuulivoimatuotannon suhteellisen osuuden runsas kasvu tarkoittaa jatkossa myös voimakasta sähkön tuntihintojen vaihtelua. Kulutuksen mukaan säätyvää tuotantoa on Suomessa nykyisellään varsin vähän ja siksi tuntihinnat puskuroivat tuotantomäärien hetkittäisiä muutoksia. Tähän ilmiöön sisältyy riski ja myös mahdollisuus: kulutuksen ajoittaminen vuorokauden edullisemmille tunneilla saa aikaan huomattaviakin säästöjä energiakustannuksiin ja vastaavasti kulutuksen painottuminen päivän kalliiden tuntien ajalle nostaa profiilikustannusta. Väreen palvelu- ja tuotetarjonnassa on myös nämä säästöpotentiaalit huomioitu sekä yritysasiakkaille että kuluttaja-asiakkaille. Jos kaikki Suomen sähkönkulutus saadaan tasaisemmaksi, se säästää meidän kaikkien yhteistä energiakustannuspottia.
Väreen Risto Kinnunen on sähkökaupan huippuammattilainen, joka on toiminut jo yli 16 vuoden ajan pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla rakentaen kestävää ja kannattavaa sähkönhankintastrategiaa eri toimialojen asiakkailleen menestyksekkäästi. Portfolio Managerina Kinnunen huolehtii merkittävien suomalaisyritysten sähkönhankinnasta ja hänellä on laaja kokemus sähkömarkkinan eri osa-alueista.
