Yllätykseksi väitetty energian hinnannousu on ollut nähtävissä jo vuosia
Viime viikkojen suuri puheenaihe on ollut se, kuinka yllätyksenä tukkusähkön 100 prosentin hinnannousu on tullut poliitikoille, yrityksille ja kuluttajille. Energiapalveluyhtiö Väreen sähkömarkkinakatsauksen mukaan markkinahinta voi lähitulevaisuudessa vielä kaksinkertaistua. Finanssikriisin aikoihin verrattavissa oleva energian hinnannousu ei kuitenkaan ollut mikään yllätys; se on tehtyjen päätösten vääjäämätön seuraus, sanoo Väreen toimitusjohtaja Juha Keski-Karhu.
Julkaistu: lokakuu 8, 2021
Energian hinnannousu on ollut nähtävissä jo vuosia, Keski-Karhu toteaa. Siitä yllättyneet ovat jättäneet tyystin huomiotta usean eri kehityskulun, joilla on kustannuksia väistämättä ja voimakkaasti nostava vaikutus – ja sen vuoksi on ajauduttu tilanteeseen, jossa nyt eri puolilla Eurooppaa vaaditaan toteutettavaksi äkkinäisiä korjausliikkeitä.
”Nämä kehityskulut ovat osittain globaaleja, kuten ilmastonmuutoksen torjunta ja yhteiskuntien sähköistäminen, osin eurooppalaisia, kuten päästökauppa sekä pohjoismaisen ja keskieurooppalaisen sähkön tukkumarkkinan yhdentyminen, ja osin paikallisia, kuten kotimaisen päästöllisen sähköntuotannon alasajoon, sähkön siirtovarmuuden parantamiseen ja energiaverotuksen muutoksiin liittyvät päätökset. Päätösten vaikutuksia energiankäyttäjiin ei ole arvioitu kokonaisuutena, ja nyt kun on viimeinkin saatu aikaan tavoiteltuja vaikutuksia, ne näyttävät tulevan yllätyksenä. Miten se voi olla yllätys, että asiat, joita on tavoiteltu erinäisin päätöksin, toteutuvat?” Keski-Karhu ihmettelee.
”Jos haluttujen kehityskulkujen tiedossa olevat vaikutukset huomioitaisiin kokonaisuutena energiankäyttäjien näkökulmasta, ei tarvittaisi radikaaleja viime hetken ratkaisuja eikä ajauduttaisi ei-toivottuihin seurauksiin, kuten energiantoimittajien konkurssiaaltoon Britanniassa tai kiireellisiin valtiontukiesityksiin Italiassa.”
Päättäjien on aika avata silmät.
Keski-Karhun mukaan syy yllättyneisyydelle on, ettei ole osattu, haluttu tai ymmärretty tulkita faktoja, jotka ovat kyllä olleet näkyvillä pitkän aikaa.
”On olemassa monenlaista yhden asian kohinaa, jonka seasta on mahdollista nähdä todellinen iso kuva. Päättäjien on aika avata silmät, sillä tietämättömiä ja perehtymättömiä vedätetään. Paraatiesimerkki suuresta hudista oli päästöoikeuksien tolkuton yliallokaatio, minkä seurauksena eurooppalainen päästökauppa vesittyi vuosikausiksi. Emme elä lintukodossa, jossa asioita voi kaikessa rauhassa seurata ja kuvitella, että niitä omin päätöksin noin vaan korjataan”, Keski-Karhu sanoo.
”Jotta siirtymä kestävään asumiseen, liikkumiseen ja bisnekseen on oikeasti mahdollinen, pitää ymmärtää, ettei energia ole vain paikallinen resurssi. Se on ensisijaisesti globaali, toissijaisesti eurooppalainen ja vasta viimesijaisesti paikallinen. Kansallisin toimin ei voida muuttaa suurempia kehityskulkuja ainakaan nopeasti, mutta niiden vaikutuksiin voidaan varautua ja niitä voidaan siten lieventää. Lisäksi on tarjottava kuluttajille helppoja tapoja siirtyä kestävien ratkaisujen käyttäjiksi. Tämä on palveluita tarjoavien yritysten tehtävä.”
Jos faktoja ja kokonaiskuvaa ei osata tai haluta ottaa jatkossa huomioon yritysten ja kuluttajien toimintaympäristöön vaikuttavia päätöksiä tehtäessä, seuraukset voivat olla Keski-Karhun mukaan vakavat. Ottaen huomioon, että energiamurros on aikakautemme suurin haaste, sen tavoitteista ja vaikutuksista eri tasoilla puhutaan todella vähän.
”Olemme jo nähneet, kuinka Teksas jäätyy, Norja hukkuu ja Kalajoki palaa. Selvistä merkeistä huolimatta keskustelu ääriolojen vaikutuksesta ja markkinamallimme kyvystä sopeutua niihin on kuitenkin olematonta. Sähkömarkkinoilla tuotannon varmuudesta ei makseta, minkä vuoksi itse sähkön hinta vaihtelee rajusti. Tähän asti on selvitty naapurimaiden onnekkaallakin avulla: Venäjällä ja Ruotsissa on ollut käytettävää resurssia, ja siirtoyhteydet ovat toimineet. Jos Suomesta sähköteho loppuu, sitä vajetta ei voi pelkällä tuulivoimalla korvata. Ihmettelenkin, miten paljon meillä on varaa maksaa esimerkiksi vapaa-ajan asuntojen lähes täydellisestä sähköverkon toimitusvarmuudesta, kun samaan aikaan riski sähkön riittämättömyydestä on kasvanut.”
”Tavallisten ihmisten keskuudessa nousevia riskejä ovat kestämättömät kustannuspaineet, sosiaaliset kriisit ja eriarvoisuus. Ihmettelen, kuinka pitkään kiinteistöjen ylläpidon kustannukset haja-asutusalueilla voivat nousta samaan aikaan, kun niiden markkinat ja arvo ovat kadonneet. Pelisääntöjen ja markkina-alueiden tullessa yhteisiksi on tärkeää ymmärtää missä pelissä Suomi on mukana. Viime vuoden sähkömarkkinoiden romahdus ja viime viikkojen uudet ennätyslukemat ovat juuri sitä todellisuutta, johon olemme koko ajan tienneet päätyvämme. Meidän täytyy vain entistä paremmin varmistaa, että kuluttajat ja yritykset pysyvät kehityksen suunnasta tietoisina”, Keski-Karhu toteaa.
Yhteystiedot:
Väre Oy, Juha Keski-Karhu, toimitusjohtaja, p. +358 447 237 150, juha.keski-karhu@vare.fi
