Ota
yhteyttä
Sähköautoilu

Väre panostaa sähköisen liikenteen ratkaisuihin

Sähköisen liikenteen kasvu on Suomessa jo hyvässä vauhdissa. Vuonna 2020 ladattavien autojen markkinaosuus lähenteli 20 prosenttia ja vuoden lopussa rekisterissä oli jo yli 50 000 lataushybridiä tai sähköautoa. Väreellä latauspalveluiden kasvavaan kysyntään vastataan nyt nopeasti, ja vetovastuun sähköisestä liikenteestä ottaa uusi johtava asiantuntija Jussa Nieminen.


 

Sähköautoilu
Julkaisu: 25.1.2021 10:46

Esittelyssä sähköisen liikenteen johtava asiantuntija

Moi! Nimeni on Jussa Nieminen, ja olen sähköautoilija. Lisäksi olen Väreen uusi sähköisen liikenteen johtava asiantuntija. Tehtävänäni on suunnitella ja viedä eteenpäin lataamisen ratkaisuja, jotka sopivat Väreen nykyisten ja uusien asiakkaiden tarpeisiin. Ala kehittyy nyt niin nopeasti, että toimintoja ja tarjontaa pitää päivittää kiihtyvällä tahdilla.



Sähköisen liikenteen kasvu vauhdittaa Väreen palvelukehitystä
Jussa Nieminen on Väreen uusi sähköisen liikenteen johtava asiantuntija.


Olen energia-alalla uusi kasvo. Tulen sähköisen liikenteen asiantuntijatehtävään suoraan teknologia- ja tuotejournalismin parista. Olen opetellut sähköisen liikenteen perusteita ja erikoisuuksia Tekniikan Maailma -lehden toimittajana ja tuottajana. Viimeiset kolme tai neljä vuotta olen kiinnittänyt huomioni pääasiassa sähköisen liikenteen aiheisiin, koska siihen suuntaan liikkuminen nyt väistämättä kehittyy. Pestini Tekniikan Maailmassa ehti kestää reilut 16 vuotta, joten nimi saattaa olla TM:n lukijoille tuttu.


Olen koulutukseltani konetekniikan diplomi-insinööri ja syventävät opintoni liittyivät ajoneuvotekniikkaan. Minua ovat aina kiinnostaneet fiksut autotekniset ratkaisut, joten polttomoottoritekniikasta hybrideihin ja sähköautoihin siirtyminen on ollut luonnollinen reitti. Ilmastonmuutoksen kiihtyminen ja kaupunkien ilmanlaadun ongelmat ovat osoittaneet minulle, että sähköllä ajaminen on jatkossa se paras ratkaisu.


Tätä näkökohtaa vasten Väreen sähköisen liikenteen johtavan asiantuntijan pesti on minulle paitsi mielenkiintoinen, myös tärkeä.

Sähköautojen vuosikymmen alkoi vuonna 2020

Vuosi 2020 oli merkittävä ladattavien autojen vuosi, koska silloin EU:ssa otettiin käyttöön tiukat autovalmistajakohtaiset rajat CO2-arvoille. Aiempi keskimääräisen päästön raja 130 g/km jäi taakse, ja uusi yleistavoite asetettiin arvoon 95 g/km. Se vastaa 4,1 litran bensiininkulutusta ja 3,5 litran dieselkulutusta 100 kilometrillä. Vaikka vertailulukuina käytetään edelleen vanhaan (ja epäluotettavaan) NEDC-laboratoriomittaukseen perustuvia päästö- ja kulutusarvoja, ei näin tiukkoihin rajoihin pääse ilman uusia teknologioita.


Euroopassa toimivien autovalmistajien on siis pitänyt potkaista käyntiin merkittävä mallistojen sähköistäminen. Useimpien automerkkien kohdalla se on tarkoittanut ladattavien autojen eli lataushybridien ja täyssähköautojen tuotannon aloittamista tai nopeuttamista. Tätä ennen ladattavien autojen toimitusajat ovat olleet hyvin pitkiä, sillä tuotanto ei ole vastannut kysyntää. Rekisteröintiluvut ovat kertoneet enemmän autovalmistajien kuin autoilijoiden tahtotilasta, mutta nyt tilanne on muuttumassa.


Suomen ajoneuvokannassa sähköistyminen näkyy niin, että ladattavien autojen kokonaiskanta jatkoi samaa kaksinkertaistumisten linjaa, jolla olemme olleet vuodesta 2015 alkaen. Vuoteen 2019 verrattuna sähköautojen kanta kasvoi 2,1-kertaiseksi ja ladattavien hybridien kanta 1,9-kertaiseksi. Nyt sähköautoja on Suomessa noin 10 000 kappaletta ja lataushybridejä yli 46 000. Vain seitsemän vuotta aiemmin luvut olivat samassa järjestyksessä 179 ja 0.

Sähköautojen tarjonta kasvaa nopeasti

Tasaisesti voimistuva ladattavien autojen kannan kasvu on huomionarvoista siksi, että koronaepidemia hidasti autojen kokonaiskauppaa huomattavasti vuoden 2020 aikana, mutta ladattavien autojen rekisteröintiluvut eivät näyttäneet kärsivän. Sama suuntaus oli nähtävissä muuallakin Euroopassa.


Uutena Suomeen maahantuoduista autoista ladattavia oli 18,1 prosenttia ja käytettynä tuoduista 20,9 prosenttia. Yksi viidestä vuonna 2020 Suomeen rekisteröidystä autosta oli siis ladattava. Jos tämä kasvun tahti jatkuu, niin ladattavien autojen vuosikymmen pääsee jo alkupäästään huimaan vauhtiin.


Ladattavien autojen tarjonta onkin jo hyvällä tasolla. Vuonna 2020 Suomessa rekisteröitiin jo 29:ää eri sähköautomallia ja yli 60:tä eri lataushybridimallia. Tarjonnan kapeus ei enää rassaa, mutta hankintahintansa puolesta nämä autot asettuvat toki mallistojensa tai kokoluokkiensa yläpäähän. Käytettyjen autojen tarjonnassakin ladattavat autot näkyvät vielä jonkin aikaa lähinnä erikoistapauksina.


Vuosi 2020 oli kuitenkin vasta alku, sillä seuraava CO2-rajan 15 prosentin pudotus tulee jo vuonna 2025, ja vuonna 2030 CO2-raja on 37,5 prosenttia tämänpäiväistä alhaisempi. Perinteiset bensiini- ja dieselmoottorit joutuvat tämän kehityksen myötä uusien autojen tarjonnassa nopeasti paitsioon, ja vuoden 2030 lähestyessä täyssähköauto kiilannee lataushybriditkin ahtaalle.

Viime vuonna minustakin tuli sähköautoilija

Olen itse päässyt koeajamaan ja testaamaan monenlaisia sähköautoja jo kokonaisen vuosikymmenen ajan. Lataushybridit ovat monille hyvä välivaiheen ratkaisu, mutta ne tulivat itse asiassa markkinoille sähköautojen jälkeen, vuodesta 2014 alkaen. Oman sähköautoni hankinta kuitenkin odotutti vuoteen 2020 saakka. Syyskuusta lähtien perheemme ykkösauto onkin sitten ollut Volkswagen ID.3.


Vuonna 2020 ladattavien autojen markkinaosuus lähenteli 20 prosenttia.


Jo aiemmin haaveilin silloisen Škoda Citigoni (alle 100 g/km) vaihtamisesta käytettyyn, paljon ajettuun alkuvuosien sähköautoon. Sellaisella olisi hyvin ajellut kaikki taajama-ajot, vaikka pienen akun kapasiteetti olisi vuosien käytöstä entisestäänkin pienentynyt. Kesken tämän mietinnän onnistuin yhden ainoan koeajon avulla vakuuttamaan vaimoni uusien sähköautojen mukavuudesta. Ajatus sähköauton hankinnasta oli kerralla myyty, mutta samalla haaveet vanhasta halvasta sähköautosta joutuivat romukoppaan.


Jäimme odottamaan sopivaa uutuutta. Keväällä 2019 avautuivat varauskirjat ID.3:lle, joten maksoin heti ensimmäisenä päivänä jonotusnumeroon oikeuttavan varausmaksun. Noin 16 kuukauden odottelun jälkeen saimme auton ensimmäisten asiakkaiden joukossa. Odotus tuntui hetkittäin melkeinpä kuvitteelliselta…


Nyt, muutaman kuukauden ja noin 5 000 kilometrin kokemuksen perusteella sähköauto on kerännyt pisteet kotiin. Ajokokemus on niin vaivattoman ja raikkaan oloinen, että Volkswagenin (kirjaimellisesti) keskeneräinen ohjelmistokaan ei ole haitannut. Perheen nelivetoinen bensa-katumaasturi on jäänyt vain välttämättömän kakkosauton rooliin myös talven tullen.

Latauspalvelujen tarve kasvussa

Ladattavia autoja pitää tietysti ladata, ja elämisen helppouden kannalta oman latausaseman hankkiminen on suositeltavaa. Lataaminen onnistuu tavallisesta pistorasiastakin, mutta ne ovat kovilla, kun korkea kuormitus kestää jopa tunteja päivittäin ja kesähelteellä ladataan samaan tapaan kuin talvipakkasilla.


Lämpökuorma, käyttövirheistä johtuvat valokaaret ja mekaaninen rasitus voivat pilata pistorasian ja sen myötä koko päivän tai useamman. Latausasemat on suunniteltu alun perin kestämään jatkuvaa käyttöä, ja käytön helppouskin on yleensä paremmalla tasolla.


Pientalossa latausaseman hankinta on verrattain yksioikoista. Laitteen voi valita ihan itsekin, ja sähköurakoitsijat auttavat asiassa. Sähköasentaja tutkii nopeasti kiinteistön valmiuden, ja laiteasennus on sähköurakoiden mittakaavalla nopeatöinen. Olen ollut oman latausasemani helppokäyttöisyyteen erittäin tyytyväinen, ja nyt kakkosautolla bensiiniasemalle ajaminen tuntuu jo tuskalliselta. Onneksi käyntikerrat ovat huomattavasti harventuneet.



Ota yhteyttä, niin etsitään yhdessä tarpeisiisi sopiva latausratkaisu.


jussa.nieminen(at)vare.fi, p. 050 586 5033

Jussa Nieminen on Väreen sähköisen liikenteen johtava asiantuntija

Jussa, sähköisen liikenteen johtava asiantuntija

Nimeni on Jussa Nieminen ja olen sähköautoilija. Toimin Väreellä sähköisen liikenteen johtavana asiantuntijana. Tehtävänäni on suunnitella ja viedä eteenpäin lataamisen ratkaisuja, jotka sopivat Väreen nykyisten ja uusien asiakkaiden tarpeisiin. Energia-alalle olen siirtynyt teknologia- ja tuotejournalismin parista, jossa toimin Tekniikan Maailma -lehden toimittajana ja tuottajana. Minua ovat aina kiinnostaneet fiksut autotekniset ratkaisut, joten polttomoottoritekniikasta hybrideihin ja sähköautoihin siirtyminen on ollut luonnollinen reitti. Ilmastonmuutoksen kiihtyminen ja kaupunkien ilmanlaadun ongelmat ovat osoittaneet minulle, että sähköllä ajaminen on jatkossa se paras ratkaisu.